Unkari hakee Suomen mallia pakolaispolitiikan EU-sakkojen katkaisemiseen

Unkari hakee Suomen mallia pakolaispolitiikan EU-sakkojen katkaisemiseen
Unkari hakee Suomen mallia

Unkari maksaa Euroopan komissiolle miljoonan euron päiväsakkoa, koska maan aiempi pakolaispolitiikka on todettu EU-lain vastaiseksi. Uusi pääministeri Péter Magyar esittää Suomen rajaturvallisuuslakia mahdolliseksi malliksi, jolla maa voisi yhdistää tiukan rajalinjan ja unionin sääntelyn vaatimukset.

Kohokohdat

  • EU-tuomioistuin määräsi kesäkuussa 2024 Unkarille 200 miljoonan euron seuraamusmaksun ja miljoonan euron päivittäisen sakon puutteellisesta siirtolaisten kohtelusta.
  • Unkari harkitsee Suomen vuoden 2024 rajaturvallisuuslakiin pohjautuvaa ratkaisua EU-sakkojen välttämiseksi, mutta ei ole täsmentänyt lain hyödyntämiään osia.
  • EU-oikeus ja palautuskiellon periaate rajoittavat Unkarin mahdollisuutta käyttää Suomen mallia, eikä lain EU-lainmukaisuutta ole vielä vahvistettu.

Suomen mallia etsitään EU-sakkojen keskellä

Ylen mukaan Magyar nosti asian esiin viime viikonlopun tiedotustilaisuudessaan, jossa hän arvioi, ettei Viktor Orbánin hallitus kyennyt laatimaan lakia, joka pitäisi laittomat siirtolaiset Unkarin ulkopuolella ja olisi samalla EU-oikeuden mukainen. Hänen mukaansa ratkaisu olisi kuitenkin olemassa, ja hän mainitsi Suomen sopivana esikuvana uudelle sääntelylle.

Sakkojen tausta ulottuu vuoteen 2015, jolloin Unkarin kautta kulki poikkeuksellisen paljon siirtolaisia ja hallitus ryhtyi näkyviin toimiin heidän pysäyttämisekseen. EU-tuomioistuin totesi vuonna 2020 osan toimista unionin lainsäädännön vastaiseksi, koska Unkari piti Serbian rajan yli tulleita siirtolaisia suljetuilla leireillä ilman asianmukaista perustetta ja poisti maasta turvapaikanhakijoita ennen hakemusten ratkaisemista.

Koska hallitus korjasi vain osan lainvastaisista menettelyistä, EU-tuomioistuin määräsi kesäkuussa 2024 Unkarille 200 miljoonan euron seuraamusmaksun sekä miljoonan euron päivittäisen sakon. Maksu jatkuu, kunnes hallitus korjaa tuomioon johtaneet puutteet siirtolaisten kohtelussa.

Magyarin viittauksen katsotaan koskevan Suomessa vuonna 2024 säädettyä rajaturvallisuuslakia, niin sanottua käännytyslakia. Laki säädettiin tilanteisiin, joissa Venäjä lähettää siirtolaisia rajan yli kuormittaakseen Suomen viranomaisia, mutta Magyarin kabinetti ei vastannut tarkempiin kysymyksiin siitä, mitä osia Suomen ratkaisusta Unkari haluaa hyödyntää.

EU-oikeus rajoittaa Unkarin liikkumavaraa

Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Milka Sormunen arvioi, että Magyarin puheet vaikuttavat ennen kaikkea poliittiselta retoriikalta. Hänen mukaansa tämänhetkisen EU-oikeuden valossa ajatus siitä, että Unkari voisi täysin estää maahanpääsyn kaikilta ilman oleskeluoikeutta olevilta ihmisiltä, ei näytä mahdolliselta.

Sormunen korostaa, että jos ihminen tekee turvapaikkahakemuksen rajalla, hänen poistamisensa maasta ilman hakemuksen tutkimista on olennaisesti EU-sääntelyn vastaista. Hänen mukaansa palautuskiellon periaate on niin keskeinen osa eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, että Magyarin esittämä linja horjuttaisi koko järjestelmän perustaa.

Euroopan komissio kertoi joulukuussa 2024, että turvapaikkaoikeuteen voidaan puuttua vain poikkeuksellisissa tilanteissa ja tiukoin ehdoin. Venäjän harjoittama siirtolaisten välineellistäminen voi kuulua tällaisiin tilanteisiin, mutta Sormusen mukaan komissiokin pitää palautuskieltoa ehdottomana periaatteena.

Epävarmuutta lisää se, ettei komissio ole vieläkään päättänyt, aloittaako se rikkomusmenettelyn Suomea vastaan rajaturvallisuuslain vuoksi. Jos menettely käynnistyy, lain suhde EU-oikeuteen ratkeaa lopulta EU-tuomioistuimessa.

Tässä vaiheessa Magyarilla ei siis ole varmuutta siitä, että Suomen laki on EU-oikeuden mukainen, eikä Unkarissa ole ollut Suomen kaltaista välineellistetyn maahantulon uhkaa. Siksi Suomen erityistapauksen soveltaminen Unkarin yleiseksi turvapaikkalinjaksi näyttää oikeudellisesti ja poliittisesti epävarmalta.

Aiemmassa jutussamme EU:n vuosien 2028–2034 budjettineuvotteluista kuvasimme, miten jäsenmaat vääntävät rahoituskehyksen koosta ja maksuosuuksista samalla, kun turvallisuus- ja kilpailukykyhaasteet kasvattavat menotarpeita. Esillä olivat myös EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen ja Kiinan-kaupan alijäämä, jotka kiristävät kokonaiskeskustelua siitä, mihin unionin yhteisiä varoja tulevina vuosina suunnataan.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.