Hyvinvointialueet tavoittelevat teknologiasäästöjä vanhustenhoivassa, asiantuntijat pitävät laskelmia epärealistisina

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Teknologiasäästöt vanhustenhoivassa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

2 tuntia sitten

Hyvinvointialueet tavoittelevat teknologiasäästöjä vanhustenhoivassa, asiantuntijat pitävät laskelmia epärealistisina — Teknologiasäästöt kyseenalaistetaan

Suomen hyvinvointialueet sisällyttävät vanhustenhoivaan teknologiaan nojaavia säästöjä suunnitelmiinsa samaan aikaan, kun hallitus valmistelee lainmuutosta ikääntyneiden hoivapalveluihin. Valtiovarainministeriö arvioi muutoksen tuovan 51 miljoonan euron säästöt, mutta alan toimijat ja tutkijat kyseenalaistavat sekä laskelman että säästöjen toteutettavuuden.

Kohokohdat

Valtiovarainministeriö arvioi teknologian käytön lisäämisen tuovan hyvinvointialueille 51 miljoonan euron säästöt ja mahdollistavan henkilöstömitoituksen alentamisen 0,04 työntekijällä asiakasta kohden, vähimmäismitoitusta kuitenkaan alittamatta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue sisällytti suunnitelmiinsa 560 000 euron vähennyksen vanhusten ympärivuorokautisen hoivan kustannuksista ja Keski-Suomessa hyväksyttiin yli 10 miljoonan euron säästötavoite digitalisaation avulla vuoteen 2030 mennessä.
Asiantuntijat ja yksityiset palveluntuottajat kyseenalaistavat laskelmien realistisuuden, korostaen että teknologian käyttöönoton kustannukset ja inhimillisen työvoiman tarpeet rajoittavat suoria säästömahdollisuuksia.

Lakimuutos ohjaa säästösuunnitelmia

Ylen mukaan Petteri Orpon hallitus valmistelee lakia, joka mahdollistaa teknologian käytön lisäämisen ikääntyneiden hoivapalveluissa, ja valtiovarainministeriö arvioi tämän tuovan hyvinvointialueille 51 miljoonan euron säästöt. Lakiesityksessä teknologian ja teknisen valvonnan käyttöönotto voisi alentaa henkilöstömitoitusta 0,04 työntekijää asiakasta kohden, mutta nykyistä 0,6:n vähimmäismitoitusta ei saisi alittaa.

Perustuslakivaliokunta vaatii muutoksia muun muassa säännöksiin, jotka koskevat asiakkaan yksityiselämän suojaan vaikuttavien teknologisten ratkaisujen käyttöä. Siitä huolimatta hyvinvointialueet ovat jo vieneet ministeriön laskelman omiin säästösuunnitelmiinsa, vaikka lakia ei ole vielä hyväksytty.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue hakee ministeriöltä lisäaikaa alijäämän kattamiseen suunnitelmalla, johon sisältyy 560 000 euron vähennys vanhusten ympärivuorokautisen hoivan kustannuksista. Keski-Suomen hyvinvointialueelta taas edellytetään arviointiryhmän loppuraportissa yli 10 miljoonan euron säästöjä vanhuspalveluissa vuoteen 2030 mennessä digitalisaatiota ja teknologiaa lisäämällä, ja aluevaltuusto hyväksyi säästösuunnitelman kesäkuun alussa.

Hoiva-ala epäilee taloudellista vaikutusta

Ikääntyneiden asumispalveluiden tulosaluejohtaja Terttu Leivon mukaan säästötavoitteet eivät ole realistisia, ellei rahoitus kasva tai laki salli henkilöstömitoituksen laskemista nykyisestä 0,6:sta. Hänen mukaansa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asukkaiden hoivan tarve on niin suuri, ettei merkittäviä taloudellisia säästöjä ole tämänhetkisen tiedon valossa nähtävissä.

Leivon mukaan teknologiaa kuitenkin tarvitaan, koska ikääntyneiden määrä kasvaa ja henkilöstön saatavuus heikkenee. Hän nostaa esimerkiksi tekoälypohjaisen puheentunnistuksen, joka voi vapauttaa työaikaa välittömään asiakastyöhön, mutta korostaa, ettei teknologia voi korvata inhimillistä henkilöstötarvetta.

Myös yksityinen sektori suhtautuu lakiesitykseen kriittisesti. Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist sanoo, ettei esitys tuo säästöjä vaan merkitsee käytännössä rahoituksen leikkaamista, koska laskelmat perustuvat hänen mukaansa virheellisiin oletuksiin yöaikaisesta henkilöstöstä ja siitä, että yksiköiden mitoitus ylittäisi nykyisen minimitason.

Holmqvistin mukaan hyvinvointialueiden kanssa tehdyt sopimukset perustuvat pääosin 0,6:n mitoitukseen, ja alueet maksavat vain tämän tason mukaan, vaikka palveluntuottajalla olisi enemmän henkilöstöä. Lisäksi teknologian lisenssi- ja käyttöönottohinnat syövät mahdollisia hyötyjä, joten mahdolliset säästöt voivat näkyä vasta pidemmällä aikavälillä.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston professori Satu Pekkarinen arvioi, että keskeneräisen teknologian tuominen kiireiseen hoivatyöhön voi jopa lisätä kustannuksia. Hänen mukaansa teknologian vaikutuksia käyttäjien arkeen on tutkittava tarkasti, koska laitteet ja järjestelmät maksavat, vaativat huoltoa ja voivat pahimmillaan heikentää palvelua, jos niitä käytetään ilman riittävää ymmärrystä ikääntyneiden tarpeista.

Pekkarinen varoittaa myös rakentamasta ratkaisuja tavalla, joka heikentää haavoittuvassa asemassa olevien vanhusten oikeuksia. Hänen mukaansa yhteiskunnallisia ongelmia ei ratkaista sivuuttamalla inhimillisen hoivan tarvetta resurssipaineiden vuoksi.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Orpon hallituksen saamaa poikkeuksellisen heikkoa arviota kansalaiskyselyssä ja sitä, miten tyytymättömyys lisää poliittista painetta hallituksen talous- ja työllisyystavoitteiden toteuttamiseen. Nostimme esiin myös Helsinki Garden -areenahankkeelle myönnetyn 35 miljoonan euron valtiontuen herättämän kritiikin ja vaatimukset päätöksen perusteiden avaamisesta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?