Helsingin yliopiston osakunnat säilyttävät laajan kiinteistöomaisuuden HYY:n kriisin jälkeen

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Osakunnat ja kiinteistöt HYY:n jälkeen

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

2 tuntia sitten

Helsingin yliopiston osakunnat säilyttävät laajan kiinteistöomaisuuden HYY:n kriisin jälkeen — Osakunnat säilyttävät varat

Helsingin yliopiston osakunnat hallinnoivat edelleen merkittävää kiinteistövarallisuutta Helsingissä, vaikka HYY on joutunut myymään arvokiinteistöjä ja opiskelija-asuntoja epäonnistuneiden sijoitusten seurauksena. Osakuntien taustalla toimivat säätiöt omistavat yhä yli tuhat opiskelija-asuntoa, ja niiden varovaisempi investointimalli on noussut esiin vastakohtana ylioppilaskunnan velkavetoisille hankkeille.

Kohokohdat

Helsingin yliopiston osakuntien taustasäätiöt omistavat Helsingissä yli 1,000 opiskelija-asuntoa, esimerkiksi Hämäläisten ylioppilassäätiöllä noin 400 asuntoa.
HYY:n tytäryhtiö Ylva myi toukokuussa Domus Academican C- ja D-taloista yli 200 opiskelija-asuntoa ydinkeskustassa.
Osakunnat pitävät säätiörakennetta keskeisenä riskienhallinnassa ja näkevät HYY:n kiinteistökriisin seurauksena varoittavana siitä, että velkavetoinen kasvu voi johtaa ongelmiin.

Opiskelija-asuntojen omistus ja kiinteistökannan laajuus

Ylen mukaan osakuntien, tai tarkemmin niiden taustalla toimivien säätiöiden, omistuksessa on Helsingissä edelleen yli tuhat opiskelija-asuntoa. Samalla HYY:n tytäryhtiö Ylva teki toukokuussa kaupat Domus Academican C- ja D-taloista ydinkeskustassa, ja kauppa koski yli 200 opiskelija-asuntoa.

Suurin yksittäinen omistaja osakuntakentässä on Hämäläisten ylioppilassäätiö, jolla on noin 400 opiskelija-asuntoa. Uusin kohteista valmistui tänä vuonna Oulunkylän liepeille Maapadontielle, ja Patolan Kulmaksi nimetyn talon omistukseen osallistuvat myös kymenlaaksolaiset, savolaiset sekä pohjois-pohjalaisten ja karjalaisten yhteinen Artin säätiö.

Myös Pohjois-Pohjalaisen ja Etelä-Pohjalaisen Osakunnan sekä Vasa nationin yhteinen Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnia omistaa noin 300 opiskelija-asuntoa. Kaikilla osakunnilla ei kuitenkaan ole omaa kiinteistöomaisuutta, ja esimerkiksi Eteläsuomalainen osakunta selittää asuntojen puutetta historiallisella tilanteella, koska sen jäsenillä on usein ollut asunto valmiiksi Uudellamaalla.

Säätiörakenne rajaa riskejä

Osakuntien näkyvimpiin omistuksiin kuuluvat historialliset osakuntatalot, kuten Nylands Nationin "Nylle", Pohjalaisten osakuntien Ostrobotnia eli "Botta" ja Hämäläis-Osakunnan "Hämis". Uudemmasta kiinteistökannasta esiin nousee vuonna 2024 valmistunut Jätkäsaaren Ylioppilashuone Alina, johon Varsinaissuomalainen osakunta ehti siirtää toimintansa ennen tilamuutoksia muualla keskustassa.

Kaikilla osakunnilla ei ole ollut yhtä vakaa tilanne, sillä kesän alussa Eteläsuomalainen osakunta poistui Uudelta ylioppilastalolta, ja myös Domus Gaudiumilta lähteneet Wiipurilainen-, Karjalainen- ja Kymenlaakson Osakunta toimivat nyt vuokralla Casa Academicalla. Talottomat osakunnat etsivät yhteishankkeessa pysyvämpiä tiloja.

Osakuntien mukaan kiinteistöomaisuuden suojaamisessa keskeinen ratkaisu on ollut omaisuuden erottaminen vakavaraisiin säätiöihin. Hämäläis-Osakunnan kuraattori Anne Penttilä kuvaa säätiöittämistä osakunnan historian parhaisiin kuuluvaksi päätökseksi, kun taas Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kuraattori Emmi Keski-Nikkola arvioi pohjalaisten hallintorakenteen monimutkaiseksi mutta pysyvyyttä vahvistavaksi.

Osakunnat pitävät HYY:n kiinteistökriisiä varoittavana esimerkkinä siitä, mitä voi tapahtua, jos investoinnit kasvavat liian suuriksi suhteessa resursseihin. Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kuraattori Casper Enckell, joka toimi vuonna 2023 HYY:n hallituksessa talousjohtokunnan puheenjohtajana, sanoo suurhankkeiden rahoituksen perustuneen yksinomaan velkaan ja korostaa, että kiinteistökauppaa on tehtävä realistisesti eikä poikkeuksellisia tuottoja tavoitellen.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Finanssivalvonnan päätöstä löysätä asuntolainojen ehtoja heikon asuntomarkkinakehityksen ja vaimeiden talousnäkymien vuoksi. Kerroimme, että muiden kuin ensiasuntojen hankintaan myönnettävien asuntolainojen lainakatto nousi 95 prosenttiin ja että viranomainen arvioi kevennyksen jatkamista neljännesvuosittain asuntokaupan aktiivisuuden tukemiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?