Suomen muotiala valmistautuu tekstiilikierrätyksen laajentamiseen EU-sääntelyn kiristyessä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Tekstiilikierrätys ja EU-sääntely muotialalla

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

02.07.2026

Suomen muotiala valmistautuu tekstiilikierrätyksen laajentamiseen EU-sääntelyn kiristyessä — Muotiala panostaa kierrätykseen

Muotialan yhtiöt rakentavat kierrätyksestä yhä näkyvämpää osaa liiketoimintaansa samaan aikaan, kun käytettyjen vaatteiden kysyntä vahvistuu kuluttajamarkkinassa. Muutosta vauhdittavat EU:n uudet velvoitteet, jotka tuovat vaatteiden kierrätyksen pakolliseksi Suomessa huhtikuussa 2028 ja rajoittavat myymättömien tuotteiden hävittämistä jo aiemmin.

Kohokohdat

Kierrätetyt vaatteet kasvattavat markkinaosuuttaan Suomessa ja yritykset, kuten Kappahl ja Marimekko, laajentavat second hand -toimintaa ennen EU:n velvoitteita.
Vuonna 2028 Suomessa tulee voimaan EU:n laajennettu tuottajavastuujärjestelmä, joka lisää tekstiilikierrätyksen kustannuksia ja muuttaa alan toimintaperiaatteita.
EU kieltää myymättömien vaatteiden tuhoamisen suurilta yrityksiltä heinäkuusta 2026, ja tuhoamisen osuus aiheuttaa noin 5,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuosittain Euroopassa.

Kierrätysliiketoiminta laajenee ennen pakollisia velvoitteita

Ylen mukaan kierrätetyt vaatteet muodostavat vaatealalla nopeimmin kasvavan markkinaosuuden, vaikka kasvu ei ole ollut räjähdysmäistä. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n kestävän liiketoiminnan johtava asiantuntija Emilia Gädda sanoo kasvun olleen määrätietoista viime vuosien aikana, ja yhtiöt ottavat kiertotalouden malleja osaksi tavanomaista liiketoimintaa.

Ruotsalainen Kappahl kertoi toukokuussa, että sen second hand -palvelua tarjoavien myymälöiden määrä kasvoi noin sataan ja käytettyjen tuotteiden myynti kaksinkertaistui viime vuonna. Sokoksella on puolestaan Emmy-verkkokauppa käytettyjen tuotteiden myyntiin, ja Marimekko on jo muutaman vuoden ajan ylläpitänyt preloved-verkkokauppaa, jossa yhteisön jäsenet voivat myydä omia käytettyjä brändin tuotteitaan.

Tampereen yliopiston tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroosin mukaan second hand -tuotteet ovat erityisesti nuorten aikuisten suosiossa. Vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen perusteella käytettyjä tuotteita arvostetaan niiden yksilöllisyyden vuoksi, samalla kun kuluttajat hakevat tapoja vähentää ympäristökuormitusta.

EU-sääntely lisää kustannuksia ja muuttaa alan käytäntöjä

Uusi EU-asetus velvoittaa vaatealaa järjestämään tuotteiden kierrätyksen sähkö- ja elektroniikka-alan tapaan osana laajennettua tuottajavastuuta. Suomessa mallin on määrä tulla voimaan huhtikuussa 2028, ja velvoite koskee sekä Suomessa toimivia yrityksiä että toimijoita, jotka saattavat tuotteita Suomen markkinoille.

Tavoitteena on vähentää tekstiilijätettä ja pidentää tekstiilien elinkaarta. Euroopan parlamentin mukaan vain yksi prosentti käytetyistä vaatteista kierrätetään EU:n alueella uusiksi vaatteiksi, ja Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan tekstiiliala oli vuonna 2020 kolmanneksi suurin veden pilaantumisen ja maankäytön syy.

Yrityksille kierrätys tuo lisäkuluja, jotka voivat heijastua tuotteiden hintoihin. Samaan aikaan EU kieltää myymättömien vaatteiden ja kenkien tuhoamisen ilman perusteltua syytä, kuten tuotantovirhettä, ja tuhotuista tuotteista on raportoitava viranomaisille.

Euroopan komission mukaan Euroopassa tuhotaan vuosittain noin 4–9 prosenttia myymättömistä tekstiileistä ennen käyttöä, mikä aiheuttaa noin 5,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Tuhoamiskielto tulee voimaan suurille yrityksille heinäkuussa 2026 ja keskisuurille yrityksille heinäkuussa 2030, kun taas mikro- ja pienyritykset jäävät säännön ulkopuolelle.

Aiemmassa artikkelissamme Myssyfarmi-konkurssihakemuksesta kerroimme, että designyhtiö hakeutui konkurssiin pitkään jatkuneiden talousvaikeuksien jälkeen ja käynnisti loppuunmyynnin jo vuoden alussa. Jutussa korostui, miten pieniin kotimaisiin vaatebrändeihin kohdistuvat tuotanto-, toimitusketju- ja kustannuspaineet voivat heikentää kannattavuutta erityisesti vastuulliseen tuotantoon nojaavilla toimijoilla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?