Kuopion Energia selvittää pienydinvoimalan rakentamista kaukolämpöön Kuopiossa
Kuopio valmistautuu korvaamaan Haapaniemen voimalayksikön sen tullessa käyttöikänsä päähän vuonna 2035, ja pienydinvoima on noussut yhdeksi vaihtoehdoksi kaukolämmön tuotantoon. Hanke on suomalaiskaupungeista pisimmällä juuri Kuopiossa, vaikka kaupallista kaukolämpöreaktoria ei vielä ole käytössä ja turvallisuus ratkaistaan vasta luvitusvaiheessa.
Kohokohdat
- Kuopion Energia selvittää Haapaniemen kakkosyksikön korvaajaksi kaksi 50 megawatin pienydinreaktoria, joiden laitoksen arvioitu hinta on 200 miljoonaa euroa.
- Steady Energy ja ranskalainen Calogena ovat mahdollisia laitostoimittajia, ja sijoituspaikoiksi harkitaan Sorsasaloa tai Hepomäkeä, mikä on herättänyt huolia asukkaissa juomavesiturvallisuudesta.
- Säteilyturvakeskus vaatii tapauskohtaisen suojavyöhykkeen määrittelyn, ja rakentamislupaa pienydinvoimalalle voidaan hakea arviolta vuoteen 2028 mennessä.
Kuopion hankkeen vaihtoehdot ja aikataulu
YLE:n mukaan Kuopion Energia selvittää pienydinvoimaa yhtenä vaihtoehtona kaukolämmön tuotantoon, kun Haapaniemen kakkosyksikölle on löydettävä korvaaja vuoden 2030 tienoilla. Nykyinen yksikkö polttaa puuta, kuten haketta, purua ja kuorta, mutta polttoon perustuvaa tuotantoa halutaan vähentää ilmastosyistä.
Yhtiö on tehnyt pienydinvoimasta esiselvityssopimuksen Steady Energyn kanssa. Kolme vuotta sitten perustettu yhtiö kehittää VTT:n tutkimukseen perustuvaa kaupallista kaukolämpöreaktoria, ja Kuopioon voisi tulla kaksi 50 megawatin kevytvesireaktoria, jolloin laitoksen lämpöteho nousisi noin 100 megawattiin. Steady Energy arvioi kahden reaktorin laitoksen hinnaksi 200 miljoonaa euroa.
Voimala sijoitettaisiin maan alle kallioon louhittavaan luolaan, ja käytetty ydinpolttoaine välivarastoitaisiin laitosalueelle. Kuopiossa mahdollisina sijoituspaikkoina ovat kaupungin pohjoispuolella Sorsasalo ja eteläpuolella Hepomäki, ja vaihtoehtoisena laitostoimittajana on mainittu myös ranskalainen Calogena, joka kehittää 30 megawatin reaktoria.
Turvallisuus, luvitus ja paikalliset vaikutukset
Kaukolämpöä tuottava ydinvoimala on sijoitettava lähelle asutusta, jotta se voidaan liittää kaukolämpöverkkoon, mikä tekee hankkeesta paikallisesti herkän. Sorsasalossa kaavailtu sijainti on teollisuusalueella, mutta lähistöllä on asutusta, ja alueen juomavesi otetaan pääosin Kallavedestä, mikä on herättänyt huolta lähialueen asukkaissa.Pelkästään kaukolämpöä tuottavia ydinvoimaloita ei vielä ole käytössä, joten laitosten turvallisuus on yhä osoitettava luvitusprosessissa. Säteilyturvakeskus muutti vuonna 2024 suojavyöhykemääräystä siten, että turvavyöhyke määritellään tapauskohtaisesti, ja Steady Energyn reaktorisuunnitelmasta tehdyssä kansainvälisessä arvioinnissa suunnittelua pidettiin asianmukaisena, vaikka lupatasoiseen turvallisuusselvitykseen tarvitaan vielä runsaasti lisätyötä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi 17. heinäkuuta vaativansa Kuopion hankkeen ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmaan useita tarkennuksia, muun muassa teknisistä ratkaisuista ja turvallisuusjärjestelmistä. Steady Energy arvioi voivansa hakea rakentamislupaa noin vuoteen 2028 mennessä, ja asiantuntijoiden mukaan ensimmäisen pienydinvoimalan rakentaminen voi alkaa 2030-luvun alussa, jos turvallisuusratkaisut ja luvitus etenevät suunnitellusti.
Aiemmassa jutussamme Kouvolan datakeskushankkeesta kerroimme, että YIT ja atNorth käynnistävät Myllykoskelle noin 300 miljoonan euron datakeskuksen osana FIN04-kampusta. Kokonaisuus vahvistaa Kouvolan asemaa datakeskuskeskittymänä, kun alueella on samaan aikaan vireillä useita uusia rakennuslupia ja kapasiteetin kasvua tukevia investointeja.
Viimeisimmät business uutiset
- Forex
- Crypto