Pirkanmaan tekopohjavesihankkeen kaatuminen jättää kunnille miljoonatappiot ja maanomistajille vastuuriskin
Pirkanmaalla kaatunut tekopohjavesihanke jättää konkurssiin menneen Tavase oy:n tutkimusrakenteita yksityisille maille ja seurakunnan alueille ilman selvää vastuunkantajaa. Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2024 tekemän lupahylkäyksen jälkeen rakenteiden poistaminen on jäänyt kesken, ja kustannus- sekä vastuuriski uhkaa siirtyä maanomistajille.
Kohokohdat
- Tavase-hankkeen kaatuminen johti yli 10 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin, joista suurin osa velkarahoitusta, ja maanomistajien vaatimukset tutkimusrakenteiden poistosta jatkuvat oikeudessa.
- Maanomistajille maksetut korvaukset jäivät pieniksi, eivätkä vuoden 2008 jälkeisistä tutkimuksista ole maksettu korvauksia, ja poistovastuiden epäselvyys kasvattaa oikeudellista riskiä.
- Tampere kärsi yli seitsemän miljoonan euron suorat taloudelliset tappiot hankkeesta, suurimmat konkurssitappiot osallistujakunnista.
Oikeuskiista tutkimusrakenteiden poistosta
Ylen mukaan Pälkäneen seurakunta ja yksityiset maanomistajat jatkavat oikeustoimia Tavase oy:tä vastaan, koska yhtiön konkurssipesän jälkeen kiinteistöille on jäänyt jopa 60 metriä syviä tutkimusputkia ja muutamia kaivoja. Vireillä on valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen siitä, kuka rakenteet poistaa tai jäävätkö ne pysyvästi maastoon.Korkein hallinto-oikeus hylkäsi maaliskuussa 2024 vesilain mukaisen lupahakemuksen, mikä kaatoi koko hankkeen. Seurakunnan mukaan yhtiö poisti tämän jälkeen vain rakenteiden maanpäällisiä osia, vaikka osa maanomistajista vaati putkien ja kaivojen poistamista myös maan alta.
Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppaisen mukaan seurakunta ei alun perin antanut lupaa tutkimuksille alueellaan, mutta putket ja kaivot tulivat maille viranomaisluvilla. Hänen mukaansa Tavase myös lupasi aiemmin poistaa rakenteet ja ennallistaa alueet, mutta yhteydenpito loppui myöhemmin kokonaan.
Taloudelliset tappiot ja vastuun epäselvyys
Tavase perustettiin vuonna 2002 Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Tampereen, Valkeakosken ja Vesilahden kuntien hankkeeksi turvaamaan vedensaantia poikkeusoloissa. Yhtiö käytti hankkeeseen yli 10 miljoonaa euroa, josta suurin osa oli velkarahoitusta, ja rakensi vuosien 1994–2014 välillä 168 havaintoputkea sekä seitsemän kaivoa Kangasalan ja Pälkäneen alueille.Maanomistajille maksetut korvaukset ovat jääneet vähäisiksi suhteessa hankkeen haittoihin, ja vuoden 2008 jälkeen tehdyistä tutkimuksista sekä käyttöoikeuksista ei tekstin mukaan ole maksettu korvauksia. Vahinkojen varalle yhtiö talletti vain 21 000 euroa vakuuksia, mikä lisää epävarmuutta siitä, kuka mahdolliset poistokulut lopulta maksaa.
Pälkäneen kunnan tekninen johtaja Harri Apell arvioi, että jos myöhemmin ilmenee vaarallisia rakenteita tai sortumia, vastuu jää todennäköisesti maanomistajalle, koska putkilla ei enää ole muuta omistajaa. Kunnan ympäristötarkastaja Elina Heinonen puolestaan sanoo, että hiekalla ja soralla täytettyjen putkien jättäminen maahan perustuu viranomaisten lausuntoihin ja vakiintuneeseen käytäntöön.
Suurimmat konkurssitappiot kohdistuvat Tampereeseen. Tampereen kaupunginvaltuuston keväällä 2024 käsittelemien tietojen mukaan kaupungille aiheutui hankkeesta yli seitsemän miljoonan euron suorat taloudelliset menetykset.
Aiemmin kerroimme Lohjan Saukkolassa olevasta teollisuustontista, josta on vuosien mittaan muodostunut käytännössä luvaton kaatopaikka ja jonka siivousmääräykset ovat jääneet toteutumatta. Koska tontin omistaneen yrityksen toiminta on päättynyt ja se on poistunut kaupparekisteristä, puhdistuskustannusten arvioidaan nousevan satoihin tuhansiin euroihin ja vastuu voi jätelain nojalla päätyä kaupungille.
Viimeisimmät Company News uutiset
- Forex
- Crypto