12 kuukauden euribor ylittää 3 prosentin rajan Suomen asuntolainamarkkinalla
Suomalaisten asuntolainoissa laajasti käytetty 12 kuukauden euribor nousee perjantaina yli kolmen prosentin ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen. Viitekorko asettuu 3,003 prosenttiin torstain 2,990 prosentin jälkeen, mikä korostaa korkomarkkinan epävarmuuden jatkumista.
Kohokohdat
- 12 kuukauden euribor nousee perjantaina 3,003 prosenttiin, ylittäen kolmen prosentin rajan ensimmäistä kertaa syyskuun 2024 jälkeen.
- Nousevan korkotason taustalla vaikuttavat Lähi-idän sota ja öljyn kallistuminen, jotka kasvattavat inflaatioriskiä ja markkinaepävarmuutta.
- Korkojen nousu nostaa suomalaisten kotitalouksien lainanhoitokuluja ja markkinoilla odotetaan euriborin jatkavan nousua geopoliittisten riskien ja inflaatiohuolten vuoksi.
Korkotason nousu ja taustatekijät
YLE:n mukaan 12 kuukauden euribor nousee perjantaina 3,003 prosenttiin, kun se oli torstaina 2,990 prosentissa. Edellisen kerran korko rikkoo kolmen prosentin rajan syyskuussa 2024.OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen sanoo OP Pohjolan tiedotteessa, että nousun taustalla ovat Lähi-idän sota ja öljyn kallistuminen. Hänen mukaansa nämä tekijät lisäävät inflaatioriskiä ja kasvattavat epävarmuutta korkomarkkinalla.
Hännikäisen mukaan tuleva korkokehitys määräytyy pitkälti vaikeasti ennakoitavan geopoliittisen tilanteen perusteella.
Vaikutukset lainanhoitokuluihin ja korkonäkymään
Kolmen prosentin rajan ylittyminen on merkittävä suomalaisille kotitalouksille, koska 12 kuukauden euribor toimii yleisenä viitekorkona asuntolainoissa. Korkotason nousu voi kasvattaa lainanhoitokuluja niissä talouksissa, joiden lainaehtoja tarkistetaan euriborin perusteella.Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi X-palvelussa, että euriborin odotetaan nousevan myös jatkossa. Arvio viittaa siihen, että markkina hinnoittelee edelleen ylöspäin suuntautuvaa korkokehitystä geopoliittisten riskien ja inflaatiohuolten jatkuessa.
Kerromme aiemmassa jutussamme asumismenojen nousuennusteesta Suomessa vuonna 2026, jossa kustannuspaineet kohdistuvat erityisesti omistusasujille korkomenojen sekä öljyn ja sähkön kallistumisen vuoksi. Selvityksen mukaan kulut eriytyvät asumismuodon ja alueen mukaan: omakotiasujien menot kasvavat selvästi vuokra-asumista enemmän, ja suurissa kaupungeissa asuminen pysyy kalleimpana.
Viimeisimmät Housing Market uutiset
-
Afganistan
-
Alankomaat
-
Albania
-
Algeria
-
Angola
-
Argentiina
-
Armenia
-
Australia
-
Azerbaidžan
-
Bahama
-
Bahrain
-
Bangladesh
-
Belgia
-
Bolivia
-
Botswana
-
Brasilia
-
Brunei Darussalam
-
Bulgaria
-
Chile
-
Costa Rica
-
Dominikaaninen tasavalta
-
Ecuador
-
Egypti
-
El Salvador
-
Espanja
-
Eswatini
-
Etelä-Afrikka
-
Etiopia
-
Filippiinit
-
Georgia
-
Ghana
-
Haiti
-
Hongkong
-
Indonesia
-
Intia
-
Irak
-
Iran, islamilainen tasavalta
-
Irlanti
-
Israel
-
Italia
-
Itävalta
-
Jamaika
-
Japani
-
Jemen
-
Jordania
-
Kambodža
-
Kamerun
-
Kanada
-
Kazakstan
-
Kenia
-
Kiina
-
Kirgisia
-
Kolumbia
-
Kongo
-
Kongo (dem.)
-
Korea
-
Kreikka
-
Kroatia
-
Kuuba
-
Kuwait
-
Kypros
-
Laos
-
Latvia
-
Lesotho
-
Libanon
-
Libya
-
Liettua
-
Luxemburg
-
Madagaskar
-
Malesia
-
Malta
-
Marokko
-
Mauritius
-
Meksiko
-
Moldova
-
Mongolia
-
Montenegro
-
Mosambik
-
Myanmar
-
Namibia
-
Nepal
-
Nigeria
-
Norja
-
Norsunluurannikko
-
Oman
-
Pakistan
-
Palestiina
-
Panama
-
Papua-Uusi-Guinea
-
Paraguay
-
Peru
-
Pohjois-Makedonia
-
Portugali
-
Puerto Rico
-
Puola
-
Qatar
-
Ranska
-
Reunion
-
Romania
-
Ruanda
-
Ruotsi
-
Saksa
-
Sambia
-
Saudi-Arabia
-
Serbia
-
Singapore
-
Slovakia
-
Slovenia
-
Somalia
-
Sri Lanka
-
Suomi
-
Sveitsi
-
Syyria
-
Tadžikistan
-
Taiwan, Kiinan maakunta
-
Tansania
-
Tanska
-
Thaimaa
-
Trinidad ja Tobago
-
Tunisia
-
Turkki
-
Tšekki
-
USA
-
Uganda
-
Ukraina
-
Unkari
-
Uruguay
-
Uusi-Seelanti
-
Uzbekistan
-
Valko-Venäjä
-
Venezuela
-
Vietnam
-
Viro
-
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
-
Yhdistynyt kuningaskunta
-
Zimbabwe
- Forex
- Crypto
