Kaakkois-Suomen sikaruttovyöhyke laajenee ja kasvattaa viljaketjun häiriöriskiä
Afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykkeen laajeneminen Kaakkois-Suomessa osuu keskelle sadonkorjuukautta ja lisää epävarmuutta viljan varastoinnissa sekä toimituksissa. Uusi vyöhyke kattaa nyt muun muassa Kotkan, Haminan ja Pyhtään sekä osia Kouvolasta ja Loviisasta, eikä Ruokavirasto ole vielä kertonut sen tarkemmista lisärajoituksista.
Kohokohdat
- Ruokavirasto laajensi afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykettä kattamaan Kotkan, Haminan, Pyhtään sekä osia Kouvolasta ja Loviisasta perjantaina.
- Mahdollinen 30 vuorokauden varastointivelvoite uusilla alueilla nostaa häiriöriskiä viljan vastaanotossa, logistiikassa ja varastokapasiteetissa sadonkorjuukiireiden keskellä.
- Suomen Viljavan toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki pitää laajennettua vyöhykettä merkittävämpänä viljatuotantoalueena ja arvioi rajoitusten vaikutusten olevan todella merkittävät koko toimitusketjulle.
Laajennus osuu viljan liikkeiden huippuun
Ylen mukaan Ruokavirasto on laajentanut afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykettä viime perjantaina aiemmasta Miehikkälän ja Virolahden alueesta kattamaan kokonaan Kotkan, Haminan ja Pyhtään sekä osia muun muassa Kouvolasta ja Loviisasta. Laajennetulla vyöhykkeellä metsästys on kielletty, eikä eläimiä saa ruokkia tavalla, joka antaisi villisioille ravintoa.Ruokavirasto tiedottaa uuden vyöhykkeen rajoitustoimenpiteistä näillä näkymin tiistaina. Aiemmin virasto on linjannut, että tartuntavyöhykkeeltä kerättyä viljaa ja rehua ei saa käyttää sikaeläinten ruokintaan ennen kuin sitä on varastoitu vähintään 30 vuorokautta.
Mikäli samaa varastointivaatimusta sovelletaan myös uudella vyöhykkeellä, vaikutukset ulottuvat nopeasti viljan vastaanottoon, logistiikkaan ja tilojen varastokapasiteettiin. Riski korostuu juuri nyt, koska sadonkorjuuaika on käynnissä ja viljaa liikkuu markkinassa paljon.
Viljelijät ja varasto-operaattorit varautuvat häiriöihin
Kouvolan Muhniemellä toimivan maatalousyrittäjä Topi Töyrylän tila jää uuden vyöhykkeen sisäpuolelle. Hänen mukaansa varastot ovat jo täynnä ja kevätviljaa on korjattavana vielä kymmenen hehtaaria, joten mahdollinen 30 vuorokauden varastointivelvoite pitkittäisi sadonkorjuuta ja voisi jättää osan sadosta pelloille, jos varastotila ei riitä.Töyrylä arvioi kuitenkin, että mahdolliset rajoitukset voivat olla vielä suurempi ongelma sikatilallisille kuin viljanviljelijöille. Jos teurassikoja ei saa siirrettyä tartuntavyöhykkeeltä, tuottajille voi syntyä merkittäviä taloudellisia tappioita tiukkojen maksuaikataulujen ja teurastilitysten vuoksi.
Valtionyhtiö Suomen Viljavan toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki sanoo uuden vyöhykkeen olevan viljantuotannollisesti aiempaa aluetta suurempi. Yhtiöllä on varastoja esimerkiksi Kotkan ja Loviisan satamissa, ja Arrajoen mukaan mahdollisten rajoitusten vaikutukset koko viljan toimitusketjuun olisivat todella merkittävät.
Suomen Viljava odottaa muiden alan toimijoiden tavoin Ruokaviraston lisäohjeita. Arrajoen mukaan yhtiö on pyrkinyt järjestämään vastaanottopaikkoja myös sellaiselle viljalle, jota ei ole varastoitu vaadittuja 30 vuorokautta, ja myös Vainikkalan viljavarasto Lappeenrannassa on asiakkaiden käytettävissä, vaikka sille ei toistaiseksi ole ollut tarvetta.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme Suomen viranomaisten tavoitetta hävittää afrikkalainen sikarutto vuoden kuluessa siitä, kun tauti todettiin Kymenlaaksossa villisioissa. Kerroimme torjuntalinjasta ja rajoitustoimista sekä siitä, miksi Suomen tilannetta pidetään erilaisena kuin Virossa, jossa tauti on ollut pitkään osa tuotannon arkea. Lisäksi tarkastelimme vaikutuksia sianlihantuotantoon ja erityisesti vientimarkkinoihin, jotka reagoivat herkästi tautitilanteeseen.
Viimeisimmät Supply Chain uutiset
- Forex
- Crypto