Oksana Koneva

Temet laajentaa Ukrainan suojaratkaisuhankkeita maanalaisiin kouluihin

Temet laajentaa Ukrainan suojaratkaisuhankkeita maanalaisiin kouluihin
Turvaa Ukrainan kouluille

Ukrainan väestönsuojelun vahvistaminen nousee esiin samalla, kun suomalainen arkkitehti Marco Casagrande suunnittelee maahan suojarakenteita ja maanalaisia koulutiloja. Hankkeissa korostuvat lasten suojaaminen, kriisinsietokyky ja tarve kasvattaa suojauskapasiteettia, joka nykyisin riittää vain noin puolelle väestöstä.

Kohokohdat

  • Temet laajentaa Ukrainassa suojaratkaisujaan maanalaisiin kouluihin, joissa yhdistyvät räjähdyssuojaus ja lasten psykologinen tuki sodan aikana.
  • Ukraina kiinnostui Suomen kehittämästä väestönsuojajärjestelmästä, etenkin suojien yhteyksistä, ilmanvaihdosta ja vedenjakelusta, koska nykyiset suojat kattavat vain puolet väestöstä.
  • Suomi johtaa vuonna 2023 perustettua koalitiota Ukrainan väestönsuojien kehittämiseksi, osaamisella suojarakenteissa, yhteiskunnan yhtenäisyydessä ja kriisiajan teknologian kehityksessä.

Suomalaisosaamista Ukrainan suojarakentamiseen

Ylen mukaan Casagrande työskentelee suojarakenneratkaisujen päällikkönä suomalaisessa Temetissä, joka valmistaa räjähdyssuojaukseen liittyviä ratkaisuja ja osallistuu Ukrainassa suojarakenteiden suunnitteluun.

Casagrande kertoo suunnittelevansa Ukrainaan myös maanalaisia koulurakennuksia, joissa teknisen suojan lisäksi painottuu tilojen psykologinen merkitys sodasta traumatisoituneille lapsille. Hänen mukaansa arkkitehtuurin tehtävänä on rauhoittaa ja tukea lapsia, jotta yhteiskunnan perustoiminnot pysyvät käynnissä myös sodan aikana.

Suojarakenteita käytetään väestönsuojien lisäksi muun muassa ydinvoimaloissa, vesihuollossa ja rakennusten ilmanvaihdossa. Casagranden mukaan toimiva suojaus ja ilmanvaihto ovat keskeisiä erityisesti tilanteissa, joissa iskujen tai laskeuman riski kasvaa.

Suomen malli kiinnostaa Ukrainaa laajasti

Ukrainalainen kansanedustaja Vyacheslav Rublev vierailee viime viikolla espoolaisessa väestönsuojassa ja tutustuu aiemmin myös Helsingin Merihaan suojaan. Hänen seurueeseensa kuuluu lisäksi Ukrainan erikoisjoukkojen edustaja, jonka nimeä ei turvallisuussyistä julkisteta.

Rublevin mukaan Ukraina haluaa oppia Suomen pitkään kehitetystä väestönsuojajärjestelmästä, erityisesti suojien välisistä yhteyksistä, ilmanvaihdosta ja vedenjakelusta. Suomi johtaa Ukrainan kanssa viime vuonna perustettua koalitiota, joka kehittää maan paikallista väestönsuojelua.

Tarve investoinneille on suuri, koska Ukrainan nykyiset väestönsuojat riittävät vain puolelle kansasta. Rublev arvioi samalla, että Suomen vahvuuksia ovat suojarakenteiden lisäksi yhteiskunnan yhtenäisyys ja kyky kehittää nopeasti uutta teknologiaa kriisiaikana.

Rublev varoittaa myös muita Euroopan maita Venäjän uhasta ja sanoo, että osa maista aliarvioi tilanteen. Hänen mukaansa Suomi, Baltian maat ja Puola ymmärtävät riskin muita paremmin, eikä Venäjän kanssa hänen arvionsa mukaan voi tehdä kestävää sopimusta.

Aiemmin kerroimme Espoossa järjestetystä Defence Tech Hub -tapaamisesta, jossa suomalaiset puolustusteknologiayritykset ja ukrainalaiset päättäjät etsivät konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia Ukrainan tarpeisiin. Jutussa korostui erityisesti se, miten rintamalta saatavat opit – etenkin droonisodankäynnissä – ohjaavat suomalaisten ratkaisujen tuotekehitystä ja paljastavat samalla kehityskohteita myös Suomen omassa reaktiokyvyssä ja droonipuolustuksessa. Mukana keskusteluissa oli myös Ukrainan parlamentin jäsen Vyacheslav Rublev, joka esiintyy nyt myös suojarakentamista käsittelevässä kokonaisuudessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.