EKP:n valvonta korostaa valvonnan ja kriisinratkaisun jatkumoa euroalueen pankkikehyksessä

Traders Union
Kaikki uutiset
Rahoituslaitokset
EKP:n valvonnan ja kriisinratkaisun jatkumo

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Alena Volkova

22.09.2026

EKP:n valvonta korostaa valvonnan ja kriisinratkaisun jatkumoa euroalueen pankkikehyksessä — EKP yhdistää valvonnan ja kriisinratkaisun

Kymmenen vuotta yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamisen jälkeen EKP:n pankkivalvonnan johtava asiantuntija toteaa, että valvonta ja kriisinratkaisu muodostavat yhden jatkumon euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa. Puheenvuorossa esitetään, että tiedonvaihto, oikeudellinen koordinointi ja uskottava kriisinratkaisusuunnittelu muokkaavat pankkien toimintaa jo kauan ennen kuin ne ajautuvat maksukyvyttömiksi.

Kohokohdat

EKP:n valvonta korostaa, että pankkivalvonta ja kriisinratkaisu ovat toisiinsa liittyviä prosesseja, joissa vakavaraisuusvaatimukset vaikuttavat suoraan pankin kriisinratkaisukelpoisuuteen ja kestävyyteen.
EKP:n ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston välinen integraatio, joka on virallistettu yhteisymmärryspöytäkirjalla, tunnistetaan IMF:n vuoden 2025 euroaluetta koskevassa rahoitussektorin arviointiohjelmassa euroalueen keskeiseksi vahvuudeksi, vaikka data ja kannustimien yhteensovittaminen ovat edelleen haasteita.
Kehyksellä pyritään vähentämään odotuksia julkisesta tuesta kannustamalla pankkeja sisäistämään kaatumisen kustannukset, rakentamaan tappioita kattavaa kapasiteettia ja pitämään kriisinratkaisukelpoisuutta johdon vastuuna.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Kehys yhdistää valvonnan pankkien kriisinhallintaan

Kuten EKP:n pankkivalvonta raportoi viitaten EKP:n valvontatoimen julkaisemaan puheeseen, perinteinen näkemys Euroopan pankkivalvonnasta ja kriisinratkaisusta erillisinä pilareina on analyyttisesti harhaanjohtava, sillä molemmat toiminnot ovat osa samaa ketjua tavanomaisesta valvonnasta kriisinhallintaan ja mahdolliseen markkinoilta poistumiseen.

Puheenvuorossa todetaan, että pankkien kaatuminen kehittyy yleensä näkyvän heikkenemisprosessin kautta eikä yksittäisinä tapahtumina. Omaisuuserien laatu, rahoituskustannukset, hallintoon liittyvät heikkoudet ja luottamus vaikuttavat kaikki pankin ajautumiseen vaikeuksiin. Tässä yhteydessä pankille sen ollessa edelleen toimiva asetetut vakavaraisuusvaatimukset, mukaan lukien pääomaan, likviditeettiin, hallintoon ja datakyvykkyyksiin liittyvät vaatimukset, voivat vaikuttaa suoraan siihen, onko laitos myöhemmin kriisinratkaisukelpoinen.

Puheenvuorossa todetaan myös, että kriisinratkaisusuunnittelu vaikuttaa takaisin valvonta-arvioihin. Sellaiset tekijät kuin omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimus, kriisinratkaisustrategiat, välineiden operatiivinen valmius ja kriittisten toimintojen tunnistaminen voivat vaikuttaa arvioihin vakavaraisuudesta ja siitä, säilyykö pankin liiketoimintamalli kestävänä kriisinratkaisuprosessin jälkeen.

Puhuja lisää, että pankkien laatimat elvytyssuunnitelmat ja viranomaisten laatimat kriisinratkaisusuunnitelmat tehdään eri oikeudellisten järjestelmien mukaisesti, mutta ne kuvaavat silti samaa tasetta ja mahdollista kehityskulkua vaikeuksiin. Jos näitä prosesseja ei yhdistetä, kehyksessä on vaarana syntyä aukko juuri siinä vaiheessa, jossa koordinointi on tärkeintä.

Koordinointia pidetään euroalueen pankkien keskeisenä vahvuutena

Puheenvuorossa Euroopan keskuspankin ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston välinen yhteistyö esitetään euroalueen kriisinhallinta-arkkitehtuurin keskeisenä osana. Sen mukaan oikea-aikainen ja yksityiskohtainen tiedonvaihto, yhteiset kriisisimulaatiot sekä valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisten välinen keskinäinen luottamus ovat välttämättömiä, jotta siirtyminen vaiheesta toiseen tapahtuu koordinoituna vastuun siirtona.

Puheenvuoron mukaan EKP:n ja SRB:n välinen yhteisymmärryspöytäkirja on tämän suhteen kulmakivi, ja se kattaa tiedonvaihdon sekä normaalioloissa että kriiseissä. Puheenvuorossa lisätään, että IMF:n euroaluetta koskevassa vuoden 2025 rahoitussektorin arviointiohjelmassa tätä integraatiota pidetään Euroopan kehyksen vahvuutena, mutta samalla varoitetaan, että datan laatu, tiedonvaihto ja kannustimien yhteensovittaminen edellyttävät jatkuvaa työtä.

Puhuja toteaa, että jatkumo vaikuttaa markkinakäyttäytymiseen jo ennen kriisiä, sillä uskottava valmius ja kyky asettaa pankit kriisinratkaisuun vähentää odotuksia julkisesta tuesta. Tällöin pankkeja ohjataan sisäistämään kaatumisen kustannukset, rakentamaan tappioita kattavaa kapasiteettia ja pitämään kriisinratkaisukelpoisuutta johdon vastuuna eikä pelkästään vaatimustenmukaisuustehtävänä.

Puheenvuorossa päätellään, että yhteistyö on yhtä tärkeää kriisinratkaisun jälkeen kuin ennen sitäkin, ja todetaan, että tehokas kriisinhallinta edellyttää vankkaa oikeudellista kehystä, jonka avulla viranomaiset voivat toimia nopeasti ylittämättä lainmukaisia rajoja.

Raportoimme aiemmin Intian keskuspankin käynnistämästä säännöllisten liikepankkien Supervisory Data Quality Index -indeksistä, jonka tavoitteena on parantaa sääntelyraportoinnin tarkkuutta, johdonmukaisuutta ja hyödyllisyyttä. Indeksin tarkoituksena on auttaa pankkeja havaitsemaan ja korjaamaan raportoinnin puutteita, mikä vahvistaa sisäistä valvontaa ja tiedonhallintaa. Parempi valvontadatan laatu puolestaan tukee tehokkaampaa valvontaa sekä lisää pankkisektorin läpinäkyvyyttä ja rahoitusvakautta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?