Euroopan kaupankäynnin jälkeisen infrastruktuurin pirstaleisuus nostaa säästämis- ja investointiunionin kustannuksia

Euroopan kaupankäynnin jälkeisen infrastruktuurin pirstaleisuus nostaa säästämis- ja investointiunionin kustannuksia
Euroopan kallis pirstaleisuus

Euroopan pyrkimys syventää pääomamarkkinoita nostaa jälleen tarkasteluun sen, miten osakekaupat selvitetään, toimitetaan ja säilytetään toteutuksen jälkeen. Vaikka pirstaloituneet kaupankäyntipaikat voivat tukea tehokkuutta, pirstaloituneen kaupankäynnin jälkeisen infrastruktuurin katsotaan lisäävän kustannuksia, rajoittavan kilpailua ja synnyttävän rahoitusvakauteen liittyviä kompromisseja.

Kohokohdat

  • Vain noin 40 % eurooppalaisten osakkeiden kaupankäynnistä tapahtuu nykyisin listauspörssissä, ja kaupankäynnin jälkeinen pirstaleisuus kasvattaa kustannuksia sekä ylläpitää ratkaisemattomia rakenteellisia esteitä.
  • ESRB varoittaa, että CCP:iden pirstaleisuus kasvattaa vakuuksien tarvetta ja myötäsyklisyyttä, kun taas CSD:iden keskittyminen aiheuttaa yksittäisistä vikaantumispisteistä johtuvia vakausriskejä.
  • Draghin vuoden 2024 raportti ja ESRB vaativat vahvempaa Euroopan tason sääntelyvalvontaa rajat ylittävien riskien, hinnoitteluvoiman ja selvityksen sekä toimituksen läpinäkyvyyden käsittelemiseksi.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Kaupankäynnin jälkeinen rakenne ja uudistusvaihtoehdot

Kuten ESRB raportoi, Euroopan osakkeiden kaupankäynnin jälkeinen järjestelmä on edelleen pitkään jatkunut este pääomamarkkinoiden paremmalle toiminnalle, vaikka kilpailun lisäämiseen tähtääviä uudistuksia on tehty vuosia. Arvion mukaan sääntelyviranomaiset ovat edistyneet kaupankäynnissä enemmän kuin selvityksessä, toimituksessa ja säilytyksessä, joten merkittäviä rajat ylittäviä esteitä on yhä olemassa.

Ennen vuotta 2007 Euroopan maat toimivat pitkälti arvopaperikaupankäynnin ja kaupankäynnin jälkeisten palvelujen kansallisten monopolien varassa. Sen jälkeen, kun rahoitusvälineiden markkinoita koskevat direktiivit avasivat kaupankäyntiä laajemmalle kilpailulle, osakekaupankäynti on hajautunut yhä useammille kaupankäyntipaikoille, ja nykyisin vain noin 40 % eurooppalaisten osakkeiden kaupankäynnistä tapahtuu listauspörssissä.

Tämä muutos on lisännyt huomiota siihen, mitä tapahtuu kaupan toteuttamisen jälkeen, sillä transaktiot ovat lopullisia vasta, kun raha ja arvopaperit on vaihdettu ja omistusoikeus rekisteröity. Vuonna 2001 ja 2003 tunnistettujen Giovannini-esteiden poistamiseen tähtäävät aiemmat toimet eivät ole täysin ratkaisseet rakenteellisia kitkoja, ja Draghin vuoden 2024 raportti on jälleen korostanut kaupankäynnin jälkeisten palvelujen rajallista kilpailua.

Vakausriskit ja vaikutukset Euroopan valvontaan

ESRB nostaa esiin neljä keskeistä rahoitusvakaushuolta, jotka liittyvät mahdollisiin markkinarakenteen muutoksiin. Pirstaleisuus keskusvastapuolten eli CCP:iden välillä vähentää monenkeskistä nettoutusta ja kasvattaa vakuuksien kokonaiskysyntää, mikä voi voimistaa myötäsyklisiä paineita markkinastressin aikana.

Samalla liikkeeseenlaskijoiden arvopaperikeskusten eli CSD:iden keskittyminen voi luoda toimitusketjuun yksittäisiä vikaantumispisteitä, ja riski voi voimistua liian keskitetyn eurooppalaisen mallin myötä. Yhteentoimivuusjärjestelyt voivat lievittää joitakin nettoutusongelmia, mutta ne voivat myös avata tartuntakanavia CCP:iden välille, kun taas hajautetun tilikirjateknologian ja vanhojen järjestelmien rinnakkaiselo herättää lisäkysymyksiä nettoutuksen tehokkuudesta ja vakuustarpeista stressitilanteissa.

Analyysissa päätellään, että kaupankäynnin jälkeisen pirstaleisuuden vähentäminen edellyttäisi todennäköisesti sääntelyviranomaisten ja valvojien vahvempaa roolia Euroopan eikä kansallisella tasolla. Sen näkemyksen mukaan keskitetympi valvonta voisi vähentää sääntelyyn liittyvää vinoumaa, puuttua rajat ylittäviin heijastusriskeihin sekä parantaa läpinäkyvyyttä ja hintojen lähentymistä selvityksessä ja toimituksessa, mikä auttaisi hillitsemään CCP:iden ja erityisesti CSD:iden hinnoitteluvoimaa.

Aiemmassa artikkelissamme tokenisoitujen osakkeiden nopeasta kasvusta kerrottiin, miten 24/7-osakesaavutettavuuden kysyntä siirtää yhä suuremman osan osakealtistuksesta lohkoketjuinfrastruktuuriin. Huomautimme, että vaikka nämä tokenit seuraavat yleensä perinteisiä osakkeita suhteessa 1:1, ne toimitetaan kryptoverkoissa tavanomaisen selvityksen ja toimituksen sijaan, mikä voi pidentää kaupankäyntiaikoja mutta merkitsee myös vähemmän kypsää markkinarakennetta ja kohde-osakkeeseen liittyvää tuttua volatiliteettia.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.