Länsi-Balkanin kasvunäkymät vahvistuvat, kun Maailmanpankki nostaa esiin kauppauudistusten hyödyt

Traders Union
Kaikki uutiset
Rahoituslaitokset
Länsi-Balkanin kasvunäkymät

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Artem Shendetskii

27.10.2026

Länsi-Balkanin kasvunäkymät vahvistuvat, kun Maailmanpankki nostaa esiin kauppauudistusten hyödyt — Kasvu kiihtyy Balkanilla

Kulutuksen ja investointien odotetaan vauhdittavan talouskasvua koko Länsi-Balkanilla vuonna 2026, ja kasvun ennakoidaan kiihtyvän edelleen vuonna 2027. Maailmanpankin uudessa raportissa todetaan, että kauppaan liittyvien kustannusten alentaminen ja sääntelyn tehostaminen ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta alue voi luoda parempia työpaikkoja ja jatkaa lähentymistään Euroopan unioniin.

Kohokohdat

Maailmanpankki ennustaa Länsi-Balkanin bruttokansantuotteen kasvun nousevan vuoden 2025 2,6 prosentista 3,4 prosenttiin vuosina 2027 ja 2028.
Tavaroiden ja palveluiden kaupan osuus alueen bruttokansantuotteesta on 107 prosenttia vuonna 2025, ja palveluvienti on nelinkertaistunut vuodesta 2010.
Maailmanpankin simulaatioiden mukaan tullien ulkopuolisten kaupan esteiden puolittaminen voisi kasvattaa alueen bruttokansantuotetta keskipitkällä aikavälillä jopa 12,5 prosenttia.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Kasvuennusteet ja uudistusten painopisteet

Maailmanpankin mukaan Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian yhteenlasketun kasvun ennustetaan yltävän 3,1 prosenttiin vuonna 2026, kun se oli 2,6 prosenttia vuonna 2025. Raportin mukaan kasvun odotetaan nousevan 3,4 prosenttiin vuonna 2027 ja pysyvän samalla tasolla vuonna 2028.

Maailmanpankin mukaan alueen talous on osoittanut edelleen sopeutumiskykyä geopoliittisen epävarmuuden lisääntymisestä ja tärkeiden kauppakumppanien vaimeasta kasvusta huolimatta. Se kuitenkin huomauttaa, ettei sopeutumiskyky yksin riitä kuromaan umpeen tuloeroa Euroopan unioniin tai luomaan laadukkaampia työpaikkoja. Kasvun seuraava vaihe edellyttää tehokasta ja ennakoitavaa sääntelyä sekä kaupan esteiden poistamista.

Tavaroiden ja palveluiden kaupan osuus alueen bruttokansantuotteesta on 107 prosenttia vuonna 2025, mikä ylittää EU:n 90 prosentin keskiarvon. Palveluvienti puolestaan nelinkertaistuu vuosina 2010–2025. Raportin mukaan seuraavan uudistusaallon pitäisi auttaa yrityksiä hyödyntämään markkinoillepääsyä täysimääräisemmin ja kestävämmällä tavalla vähentämällä tarpeettomia, rajalla syntyvien kustannusten kaltaisia esteitä.

Kaupan kustannukset ja vaikutukset työllisyyteen

Maailmanpankin raportin mukaan Länsi-Balkanille tuotavien tavaroiden keskimääräiset tullit ovat noin 6 prosenttia, mutta tullien ulkopuoliset toimenpiteet lisäävät tuontikustannuksia vielä noin 10 prosenttia. Joillakin maatalous- ja elintarvikealoilla nämä lisäkustannukset ylittävät 20 prosenttia, ja rajat ylittävien palvelujen kaupan rajoitusten arvioidaan olevan 29 prosenttia.

Raportin simulaatioiden mukaan puolet jäljellä olevista tuonnin esteistä voitaisiin poistaa esimerkiksi karsimalla lupa- ja hyväksyntävaatimuksia, toistuvia tarkastuksia, sertifiointimenettelyjä ja paikallista läsnäoloa koskevia sääntöjä. Tämä voisi kasvattaa bruttokansantuotetta keskipitkällä aikavälillä jopa 12,5 prosenttia. Raportissa todetaan, että tuonnin korkeat kustannukset vaikeuttavat myös alueen yritysten vientiä ja pysymistä ulkomaisilla markkinoilla.

Vain noin kolmannes Länsi-Balkanin yritysten uusista vientihankkeista selviytyy ensimmäisestä vuodesta, ja vain 1–4 prosenttia yltää viidenteen vuoteen. Tämä on tärkeää työllisyyden kannalta, sillä ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset vastaavat valtaosasta alueen teollisuuden työpaikoista. Ne ovat yleensä suurempia ja maksavat parempaa palkkaa kuin vastaavat yritykset, jotka keskittyvät vain kotimarkkinoihin.

Raportin mukaan uudistuksissa pitäisi keskittyä sääntelyn parantamiseen, ei pelkästään sen vähentämiseen. Se nostaa esiin menettelyjen yksinkertaistamisen ja digitalisoinnin, riskiperusteiset tarkastukset, yhdenmukaistettujen standardien ja pätevyyksien tunnustamisen sekä suojatoimet, joilla turvataan edelleen oikeutetut yleisen edun tavoitteet.

Aiemmassa artikkelissamme WTO:n varoituksista kaupan pitkäaikaisista vaikutuksista Ukrainan ja Lähi-idän sotien seurauksena selitimme, miten toistuvat häiriöt saavat yritykset suunnittelemaan toimitusketjujaan ja kuljetusreittejään uudelleen toimitusvarmuuden parantamiseksi, vaikka kustannukset kasvaisivat. Artikkelissa todettiin myös, että alueellinen kauppa voi syventyä maiden etsiessä kasvua lähempää, samalla kun maailmanlaajuisen kaupan näkymiä varjostavat tullit ja jatkuvat geopoliittiset riskit.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?