Öljyn maailmanmarkkinahinnat jatkoivat laskuaan maanantaina 9. marraskuuta sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vihjasi, että uusia iskuja Iraniin tuskin tehdään. Hormuzinsalmen lähellä tehtyjen alusten iskujen vuoksi energian toimitusvarmuus herätti kuitenkin edelleen huolta.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Reutersin mukaan Brent-laadun raakaöljyn hinta laski maanantaiaamuna 1,7 % 96,6 dollariin barrelilta. Yhdysvaltain West Texas Intermediate (WTI) halpeni 1 % 89,9 dollariin.
Brentin hinta laski edellisellä viikolla 16 %, mikä oli sen jyrkin viikkopudotus sitten COVID-19-pandemian alun.
Trump sanoi sunnuntaina, että uudet Yhdysvaltain iskut Iraniin ovat erittäin epätodennäköisiä niin kauan kuin neuvottelut konfliktin päättämiseksi jatkuvat. Sekä Yhdysvallat että Iran kertoivat samaan aikaan iskuista aluksiin Hormuzinsalmen lähellä. Salmi on keskeinen reitti maailman öljykuljetuksille.
Yhdysvaltain presidentti oli aiemmin vihjannut, että sotilasoperaatiot saattaisivat jatkua maan välivaalien jälkeen. Laajamittaisen hyökkäyksen valmistelusta ei kuitenkaan ole nähty merkkejä. Iranin pääkaupunki Teheran puolestaan varoitti kostavansa iskuilla Yhdysvaltain ja Israelin kohteisiin.
Öljyn hintaan vaikuttavat tekijät
Tutkimusyhtiö SS WealthStreetin perustaja Sugandha Sachdev uskoo, että öljymarkkinoilla hinnoitellaan jo suhteellisen optimistista skenaariota jännitteiden lieventymisestä. Washingtonin ja Teheranin välillä ei kuitenkaan ole vielä päästy kattavaan sopimukseen. Hänen mukaansa geopoliittiset riskit tukevat öljyn hintaa, ellei diplomaattista läpimurtoa tapahdu ja meriliikenne Hormuzinsalmessa palaudu vakaaksi. Hän arvioi Brentin lähimmäksi tukitasoksi 93 dollaria barrelilta.
KCM Traden pääanalyytikko Tim Waterer totesi myös, että Trumpin tuoreimmat lausunnot olivat aiempaa maltillisempia. Sijoittajat eivät kuitenkaan tiedä, kertooko retoriikan muutos Washingtonin linjan pysyvästä muutoksesta vaalien jälkeen vai ainoastaan kannan tilapäisestä lieventymisestä.
Tarjonnan ja kysynnän tasapaino painaa öljyn hintaa entisestään. JPMorganin analyytikot ovat varoittaneet maailmanlaajuisen öljyylijäämän palaamisesta. Syyskuussa tarjonta ylitti kulutuksen noin 1,1 miljoonalla barrelilla päivässä, ja lokakuussa ylijäämä kasvoi 1,4 miljoonaan barreliin päivässä. Keskeisiä syitä olivat öljyvirtojen elpyminen Lähi-idässä, tuotannon kasvu muissa maissa ja heikko kysyntä.
Öljyinfrastruktuuriin kohdistuvat uhkat jatkuvat. Iranin tukemat Jemenin huthit ilmoittivat olevansa vastuussa sunnuntaisesta iskusta Saudi Aramcon toimistoihin Riadissa. Lisäksi Ukrainan drooni-iskun jälkeen Venäjän Kirishin öljynjalostamossa syttyi maanantaina tulipalo.
Miten Iranin sota nosti öljyn hinnan jyrkkään nousuun
Sotilaallinen konflikti alkoi 28. helmikuuta 2026, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat laajamittaiset iskut Iraniin. Teheran vastasi iskuilla Yhdysvaltain ja Israelin kohteisiin sekä Persianlahden maiden infrastruktuuriin. Uhattuna oli myös liikenne Hormuzinsalmen kautta. Sen kautta kulkee normaalisti noin 20 % maailman öljynkulutuksesta. Sodan alkamisen jälkeisenä ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 2. maaliskuuta Brentin hinta nousi 13 % 82 dollariin barrelilta, ja yhdysvaltalaisen WTI-laadun hinta kohosi yli 12 % 75 dollariin.
Hinnat jatkoivat nousuaan, kun toimitushäiriöt ja tuotannon leikkaukset koettelivat aluetta. Maaliskuun 6. päivään mennessä Brentin hinta oli noussut 92 dollariin eli 27 % viikon aikana. Maaliskuun 9. päivänä hinta kävi kaupankäynnissä 119 dollarissa barrelilta, korkeimmillaan sitten vuoden 2022. Näin öljyn hinta nousi sodan alkamista seuranneiden kymmenen päivän aikana ajoittain yli 60 %.
Vielä muutama päivä sitten öljyn hinta oli laskenut 97 dollariin.
Viimeisimmät Brent uutiset
- Forex
- Crypto