OP:n entinen johto nostaa esiin osuustoiminnan linjan ja yritysrahoituksen painotukset
OP-ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen arvioi, että ryhmän keskeinen tehtävä on yhä taloudellisen vakauden ohella elinvoiman luominen Suomeen. Hän kytkee näkemyksensä laajempaan keskusteluun osuustoiminnan ideologiasta, konsernin strategisista valinnoista ja yritysrahoituksen markkinaosuuden kehityksestä.
Kohokohdat
- OP:n entinen pääjohtaja Reijo Karhinen kritisoi nykystrategiaa osuustoiminnallisen ideologian heikentymisestä Taloustaidon Rahat -julkaisun haastattelussa.
- Karhinen korostaa OP:n yritysrahoituksen merkittävää kasvua, markkinaosuuden noustessa finanssikriisin jälkeen vuonna 2018 korkeimmillaan 40 prosenttiin ja kesäkuussa 2026 edelleen 37 prosenttiin.
- Karhinen arvioi omistaja-asiakkaiden passiivisuuden ja omistajaohjauksen epäselvyyden kasvattavan hallitusten vastuuta ja toimitusjohtajan moraalisen kompassin painoarvoa osuustoiminnallisissa organisaatioissa.
Karhisen arviot OP:n strategiasta
Kuten Taloustaito kertoo Taloustaidon Rahat -julkaisussa kerrotun haastattelun mukaan Karhinen näkee, että OP:n nykylinjassa ei näy yhtä vahvaa osuustoiminnallista ideologiaa kuin hänen omalla pääjohtajakaudellaan. Hän sanoo myös, että hänen suhteensa seuraajaansa, nykyiseen pääjohtajaan Timo Ritakallioon, on jäänyt viileäksi, vaikka hän ei tunnista heidän välillään varsinaista kasvokkain tapahtunutta konfliktia.Karhinen aloitti uransa osuuspankkiryhmässä vuonna 1979 Juvan osuuspankissa ja nousi vuonna 2007 koko ryhmän pääjohtajaksi. Hänen kautensa aikana OP vahvisti asemaansa Suomen finanssimarkkinoilla muun muassa Pohjolan oston ja integraation kautta, mikä kasvatti ristiinmyyntimahdollisuuksia ja vahinkovakuutuksen markkinaosuutta.
Hän puolustaa myös kaudellaan tehtyjä laajentumisia terveyspalveluihin ja liikkumisen palveluihin. Karhisen mukaan esimerkiksi sairaalahankkeella pyrittiin vaikuttamaan yksityisten sairaalapalvelujen hinnoitteluvoimaan, ja hän arvioi sen laskeneen muun muassa magneettikuvausten hintoja, vaikka osa myöhemmistä strategisista oletuksista, kuten fintech-yhtiöiden ja suurten teknologiayhtiöiden nopeasta tulosta pankkimarkkinaan, osoittautui hänen mukaansa liian synkiksi.
Yritysrahoitus ja osuustoiminnan hallintamalli
Karhinen pitää kautensa jälkeisen ajan tärkeimpänä strategisena muutoksena OP:n yritysrahoituksen kasvua finanssi- ja eurokriisin jälkeen. Hänen mukaansa ryhmä pystyi panostamaan yrityslainoihin tilanteessa, jossa monet muut pankit hillitsivät luotonantoa vakavaraisuuden suojaamiseksi, ja OP:n markkinaosuus nousi korkeimmillaan 40 prosenttiin vuonna 2018.Suomen Pankin viimeisimmän tilaston mukaan OP:n markkinaosuus yritysrahoituksesta oli kesäkuun 2026 lopussa 37 prosenttia. Karhinen pitää tätä kehitystä keskeisenä osoituksena siitä, miten osuustoiminnallinen rakenne on mahdollistanut erilaisen strategisen painotuksen kuin puhtaasti sijoitetun pääoman tuottoon nojaavissa pankeissa.
Eläkkeelle jäätyään Karhinen on tarkastellut osuustoimintaa myös laajemmin ja arvioi osuuskuntien muistuttavan yhä enemmän tavallisia osakeyhtiöitä. Hänen mukaansa omistaja-asiakkaiden passiivisuus kasvattaa hallitusten vastuuta, mutta samalla toimitusjohtajan asema korostuu osuuskunnissa poikkeuksellisen vahvaksi, mikä nostaa johtajan moraalisen kompassin merkitystä koko organisaation suunnalle.
Karhinen peilaa johtamiskysymyksiä myös kokemukseensa valtion kehitysyhtiö Vaken hallituksen puheenjohtajana. Hänen arvionsa mukaan omistajaohjauksen epäselvyys vaikeuttaa yhtiön johtamista olennaisesti, jos omistajan tahtotilaa ei tunneta selvästi.
Kirjoitimme aiemmin OP Pohjolan arviosta Suomen talouskasvun jatkumisesta noin kahden prosentin vauhdilla tänä ja ensi vuonna. Ennusteessa korostuivat viennin vahva veto sekä inflaation hidastuminen energian hinnan laskun myötä, vaikka korkojen nousu ja öljyn kallistuminen nähtiin yhä riskeinä. Lisäksi OP arvioi työmarkkinoiden alkavan elpyä ensi vuonna, mutta työttömyyden pysyvän silti suhteellisen korkealla.
Viimeisimmät Company News uutiset
- Forex
- Crypto