IMF:n San Marinon -vierailu nostaa esiin finanssipolitiikan ja pankkisektorin uudistustarpeet vuoden 2026 arvion jälkeen

Traders Union
Kaikki uutiset
Rahoituslaitokset
San Marinon IMF-uudistusten painopisteet

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Andrey Mastykin

05.11.2026

IMF:n San Marinon -vierailu nostaa esiin finanssipolitiikan ja pankkisektorin uudistustarpeet vuoden 2026 arvion jälkeen — IMF tarkastelee San Marinon uudistuksia

San Marino siirtyy seuraavaan politiikkavaiheeseensa tilanteessa, jossa talouskasvu on kestävällä pohjalla, julkinen velka on pienentynyt ja uusi EU:n assosiaatiosopimus muovaa maan talousohjelmaa. IMF:n mukaan näitä saavutuksia on nyt vahvistettava kurinalaisella finanssipolitiikalla, huolellisesti vaiheistetuilla uudistuksilla ja toimilla pankkisektorin haavoittuvuuksien vähentämiseksi.

Kohokohdat

IMF ennustaa San Marinon BKT:n reaalikasvuksi 1,5 prosenttia vuonna 2025 ja 1,3 prosenttia vuonna 2026 kotimaisen kysynnän, teollisuusviennin ja matkailun tukemana.
San Marinon finanssipoliittinen tilanne paranee: perusjäämän ennustetaan olevan 3,8 prosenttia BKT:stä vuonna 2025, ja julkinen velka laskee 59,8 prosenttiin BKT:stä.
Huhtikuussa 2026 liikkeeseen laskettu 350 miljoonan euron viisivuotinen Eurobond-laina lukitsee kuponkikoroksi 3,6 prosenttia, pidentää lainojen maturiteetteja vuoteen 2031 asti ja vähentää riippuvuutta kotimaisten pankkien rahoituksesta.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

EU-integraatio ja lähiajan talousnäkymät

Kuten Kansainvälinen valuuttarahasto raportoi, sen henkilöstön mukaan San Marinon talous on edelleen kestävällä pohjalla. Arvio perustui viranomaisten kanssa 26. lokakuuta–5. marraskuuta 2026 käytyihin tapaamisiin. Äskettäin allekirjoitettu EU:n assosiaatiosopimus tarjoaa rahaston mukaan historiallisen tilaisuuden parantaa tuottavuutta, vahvistaa instituutioita ja syventää integraatiota Euroopan markkinoihin.

Rahaston mukaan sopimuksen täytäntöönpano olisi vaiheistettava huolellisesti talouden prioriteettien ja mikrovaltion hallinnollisten valmiuksien mukaisesti. Se nosti keskeisiksi uudistusalueiksi sääntelyn yhdenmukaistamisen, EU:n säännöstön omaksumisen, julkishallinnon nykyaikaistamisen ja pankkijärjestelmän kestävyyttä vahvistavat toimet.

BKT:n reaalikasvun arvioidaan olleen 1,5 prosenttia vuonna 2025, ja sen ennustetaan olevan 1,3 prosenttia vuonna 2026 kotimaisen kysynnän, teollisuusviennin ja matkailun tukemana. IMF:n mukaan talouden toimeliaisuus hidastuu vuoden ensimmäisinä kuukausina. Maaliskuussa käyttöön otetut ja 30. marraskuuta 2026 asti jatketut polttoainehintojen tukitoimet helpottavat hintapaineita, mutta vähentävät samalla muuhun ensisijaiseen menoon, kuten investointeihin, käytettävissä olevaa finanssipoliittista liikkumavaraa.

Näkymät ovat edelleen suotuisat, mutta IMF:n mukaan riskit painottuvat heikompaan suuntaan kansainvälisen epävarmuuden ja kotimaisten rahoitusalan haavoittuvuuksien vuoksi. Kasvun ennustetaan hidastuvan 1,0 prosenttiin vuonna 2027, minkä jälkeen sen odotetaan palaavan 1,3 prosentin keskipitkän aikavälin potentiaalinsa tasolle. Inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,5 prosenttia vuonna 2026 ja kiihtyvän 3,5 prosenttiin vuonna 2027 energian hinnannousun välittyessä hintoihin ja finanssipoliittisten tukitoimien asteittain päättyessä.

Velanhallinta ja pankkijärjestelmän kestävyys

Finanssipoliittinen tilanne paranee edelleen. IMF:n alustavien arvioiden mukaan perusjäämä ilman pankkitukea oli 3,8 prosenttia BKT:stä vuonna 2025 ja julkinen velka laski 59,8 prosenttiin BKT:stä. Rahaston mukaan noin 2,5 prosentin perusjäämän säilyttäminen suhteessa BKT:hen keskipitkällä aikavälillä auttaisi vähentämään velkaa edelleen, palauttamaan finanssipoliittista liikkumavaraa ja suojaamaan taloutta ulkoisilta ja rahoitussektorin häiriöiltä.

IMF nosti esiin myös San Marinon huhtikuussa 2026 toteuttaman 350 miljoonan euron viisivuotisen Eurobond-lainan liikkeeseenlaskun, joka oli merkittävä askel rahoitusriskien vähentämisessä. Rahaston mukaan merkintöjä tehtiin moninkertaisesti tarjottuun määrään nähden, lainan kuponkikoroksi lukittiin noin 3,6 prosenttia, riippuvuus kotimaisista pankeista valtion budjettirahoituksessa väheni ja lainojen maturiteetit pitenivät vuoteen 2031 asti.

Rahaston mukaan muita finanssipolitiikan painopisteitä ovat nykyaikaisen arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto, menojen tehokkuuden parantaminen, hyvin valittujen julkisten investointien lisääminen, eläkeuudistus ikääntymiseen liittyvien kustannusten hallitsemiseksi sekä EU-integraatioon liittyvän hallinnollisen taakan täysimääräinen budjetointi. Se kannatti myös digitalisaation jatkamista ja kohdennettuja rekrytointeja julkiselle sektorille, jotta uudistusten toteuttamista voidaan tukea vaarantamatta keskipitkän aikavälin kestävyyttä.

Pankkisektorin osalta IMF kertoi maksuvalmiuden ja omaisuuserien laadun parantuneen, järjestämättömien lainojen vähentyneen ja omaisuudenhoitoyhtiön saamien takaisinmaksujen ylittäneen odotukset. Haavoittuvuudet ovat silti edelleen huomattavia pankkien välisen epätasaisen edistymisen, joidenkin laitosten niukkojen pääoma- ja maksuvalmiuspuskureiden sekä kannattavuutta edelleen rasittavien vanhojen omaisuuserien vuoksi.

Uudistusten painopisteitä ovat varautumisen vahvistaminen, maksukyvyttömyyslainsäädännön nykyaikaistaminen, kansainvälisten tilinpäätösstandardien tarkempi noudattaminen, pääomasuunnitelmien vahvistaminen ja operatiivisen tehokkuuden parantaminen. IMF piti myönteisenä myös vuonna 2026 tehtyä sopimusta, jonka nojalla San Marinon keskuspankki saa Italian keskuspankin kautta käyttöönsä EKP:n EUREP-repojärjestelyn, sekä vuonna 2027 käyttöön otettaviksi suunniteltuja Basel III -maksuvalmiusvaatimuksia. Näiden toimien pitäisi vahvistaa rahoitusalan turvaverkkoa ja tukea asteittaista lähentymistä EU:n pankkisääntelyyn.

Mario Draghin varoitus velan, inflaation ja kasvun välisestä vaihtosuhteesta toi esiin, kuinka korkotason pitäminen kasvua korkeampana liian pitkään voi heikentää velkakehitystä ja lisätä painetta politiikkaan, joka sallii korkeamman inflaation. Olemme aiemmin käsitelleet hänen näkemystään siitä, että keskuspankkien tulisi asettaa hintavakaus etusijalle mutta välttää tarpeettoman kireää korkopolitiikkaa, joka voisi tukahduttaa tuottavat investoinnit ja pitkän aikavälin tuottavuuden. Hän nosti esiin myös EU:n markkinoiden yhdentymisen ja kohdennetun teollisuuspolitiikan tuen, kuten strategisten investointien riskien vähentämiseen tarkoitetun rahoituksen, rahapolitiikkaa täydentävinä keinoina kasvun ylläpitämiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?