IMF: tekoäly parantaa maailman kasvunäkymiä velka- ja inflaatiopaineiden kasvaessa
Tekoäly vauhdittaa maailman talouskasvua mitattavasti vuonna 2026, vaikka energiakustannusten nousu ja geopoliittinen turbulenssi rasittavat edelleen osia maailmantaloudesta. IMF:n mukaan tekoälyn käyttöönotosta hyötyvien talouksien ja kustannusshokeista kärsivien talouksien välinen ero kasvaa, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten kiireellisyyttä.
Kohokohdat
- Tekoälyvetoinen kasvu nostaa maailman BKT:tä 3,1 prosenttia vuonna 2026 ja APEC-alueen BKT:tä 3,4 prosenttia, mikä tasaa Lähi-idän energian tarjontashokkien vaikutuksia.
- Maailmankauppa kasvaa tänä vuonna 4,6 prosenttia. Tekoälylaitteiden ja teknologian osuus maailman tavarakaupasta ylittää nyt kymmenesosan ja kasvaa nopeasti.
- Maailman inflaatio nousee 4,7 prosenttiin ja julkinen velka ylittää 100 prosenttia BKT:stä, mikä lisää korkoihin ja finanssipolitiikkaan kohdistuvia paineita.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Tekoälyn vauhdittama kasvu ja kaupan kasvu
Kuten IMF raportoi, pääjohtaja Kristalina Georgieva sanoo vuoden 2026 olevan ensimmäinen vuosi, jolloin tekoäly vaikuttaa merkittävästi maailman talouskasvuun ja auttaa tasaamaan Lähi-idän levottomuuksiin liittyvän energian tarjontashokin kielteisiä vaikutuksia. Hänen mukaansa tekoälyn nopea yleistyminen noin tusinassa taloudessa vaikuttaa maailman talouskasvuun, joka on 3,1 prosenttia, kun taas APEC-alueen kasvu yltää 3,4 prosenttiin.Myös kauppa kehittyy vahvasti: se kasvaa maailmanlaajuisesti 4,6 prosenttia tekoälyinvestointien kasvubuumin tukiessa kysyntää ja joidenkin maiden syventäessä alueellista kauppaintegraatiota myös tekoälysektorin ulkopuolella. Tekoälylaitteiden ja niihin liittyvien teknologiatuotteiden kauppa muodostaa nyt yli kymmenesosan maailman tavarakaupasta, ja sen osuus kasvaa nopeasti.
Georgievan mukaan hyödyt jakautuvat epätasaisesti APEC-maiden kesken. Joitakin jäsenmaita rasittavat korkeat energiakustannukset, super-El Niño ja muut paineet, kun taas toiset hyötyvät energiaviennistä tai syvemmästä integraatiosta maailmanlaajuiseen tekoälyn arvoketjuun.
Hallitusten politiikkapaineet kasvavat
Kasvunäkymien lisäksi IMF nostaa esiin kolme politiikan painopistealuetta: inflaation ja korot, velan ja alijäämät sekä tuottavuutta parantavat rakenteelliset uudistukset. Georgievan mukaan sekä energian tarjontashokki että tekoälyn vauhdittama kysyntä nostavat maailmanlaajuisen inflaation tänä vuonna 4,7 prosenttiin. Tämä edellyttää monissa talouksissa rahapolitiikan kiristämistä.Inflaation kiihtyminen, tekoälyyn liittyvät vahvemmat kasvuodotukset sekä julkisen ja yksityisen sektorin runsas joukkolainojen liikkeeseenlasku nostavat myös korkoja. Monien kehittyneiden talouksien joukkolainojen tuotot ovat nyt korkeimmillaan vuosikymmeniin, mikä lisää julkisen talouden paineita lainakustannusten noustessa.
Julkiseen talouteen liittyvistä riskeistä IMF sanoo, että maailman julkinen velka ylittää pian 100 prosenttia BKT:stä, mikä on korkein taso sitten toisen maailmansodan. Georgievan mukaan hallitusten ei pidä viivytellä korjaavissa toimissa siellä, missä niitä tarvitaan.
Hänen mukaansa maiden on myös edistettävä nopeasti digitaalista infrastruktuuria, työmarkkinoiden valmiuksia ja työvoiman osaamista, jotta ne pysyvät kilpailukykyisinä tekoälyvetoisessa taloudessa. IMF pitää riskien vähentämistä, erityisesti rahoitusvakauden ja kyberturvallisuuden osalta, keskeisenä osana tätä politiikkaohjelmaa.
Tämä täydentää IMF:n aiempaa keskustelua Latinalaisen Amerikan inflaatiotavoitteisiin liittyvistä haasteista energian tarjontashokkien, tekoälyn vauhdittaman kysynnän ja suuren julkisen velan keskellä.
- Forex
- Crypto