EU:n rahoitusviranomaiset vahvistavat varautumista kyber- ja geopoliittisiin riskeihin

EU:n rahoitusviranomaiset vahvistavat varautumista kyber- ja geopoliittisiin riskeihin
EU varautuu uusiin riskeihin

Euroopan rahoitusmarkkinoiden varautumissuunnittelu laajenee tilanteisiin, joissa vakautta horjuttavat myös muut kuin puhtaasti taloudelliset häiriöt. Painopiste on kriittisten toimintojen, maksamisen ja talouden rahoituksen jatkuvuudessa myös äärimmäisissä skenaarioissa.

Kohokohdat

  • Euroopan pankkiviranomainen EBA vaatii, että kyber- ja geopoliittiset riskit huomioidaan osana European Resolution Examination Programme 2026 -ohjelmaa.
  • EU:n strategia ja komission raportti painottavat kriittisten rahoitustoimintojen, maksamisen ja rahoituksen jatkuvuuden varmistamista kaikissa oloissa.
  • Suomen riskitasoa nostaa sijainti Venäjän naapurissa sekä riippuvuus Itämeren infrastruktuurista, mutta DORA-asetus ja alueelliset yhteistyöverkostot tukevat operatiivista resilienssiä.

Varautumisen painopiste siirtyy uusiin uhkiin

Kuten Rahoitusvakausvirasto kertoo, varautuminen äärimmäisiin skenaarioihin, kuten sotilaalliseen voimankäyttöön, on nyt eurooppalaisten rahoitusmarkkinaviranomaisten suunnittelussa aiempaa näkyvämmin mukana.

Euroopan pankkiviranomainen, EBA, edellyttää, että kriisinratkaisuviranomaiset huomioivat kyber- ja geopoliittiset riskit osana kriisinratkaisuun valmistautumista. Vaatimus sisältyy eurooppalaiseen kriisinratkaisun arviointiohjelmaan, European Resolution Examination Programme 2026 -ohjelmaan.

EU:n varautumisunionistrategia ja komission kertomus rahoitusalan varautumisesta asettavat tavoitteeksi kriittisten toimintojen, maksamisen ja talouden rahoituksen jatkuvuuden kaikissa oloissa. Myös IMF nostaa kyberuhat toistuvasti vakavaksi huoleksi rahoitusvakaudelle.

Suomen asema korostaa operatiivista resilienssiä

Viime vuosien keskeinen muutos on sen tunnistaminen, että rahoitusmarkkinoiden vakaus voi horjua myös operatiivisista häiriöistä. Tällainen häiriö voi laukaista talletuspaon, ja tartuntavaikutukset voivat laajentaa kriisiä nopeasti.

Samalla todellisen häiriön rinnalle ajoitettu informaatiovaikuttaminen voi heikentää kansalaisten luottamusta yrityksiin, viranomaisiin ja koko rahoitusmarkkinaan. Viraston mukaan tällaiset tilanteet ovat otollisia myös valtiollisille toimijoille, koska vaikutuksia voidaan voimistaa suhteellisen vähäisellä vaivalla.

Suomen toimintaympäristö lisää varautumisen tarvetta, koska maan sijainti Venäjän naapurissa, riippuvuus Itämeren kriittisestä informaatioinfrastruktuurista ja pohjoismaisen pankkikentän keskittyneisyys nostavat riskitasoa. Operatiivista resilienssiä tukevat kuitenkin jo EU:n DORA-asetus, kansalliset yhteistyöryhmät sekä EU:n, Pohjoismaiden ja Baltian väliset verkostot, ja viraston mukaan käytettävissä on myös riittävästi tietoa lukuisten skenaarioanalyysien pohjalta.

Aiemmassa jutussamme Kultaranta-keskusteluissa esiin nousseesta U.S.:n luotettavuuden heikkenemisestä suomalaiset europarlamentaarikot arvioivat, että Euroopan turvallisuuspolitiikan riskit ovat kasvaneet Ukrainan tuen, Tanskaa ja Grönlantia koskevien jännitteiden sekä teknologiayhtiöihin kohdistuvan painostuksen vuoksi. Samalla korostimme, että muuttuvat suurvaltaprioriteetit heikentävät Euroopan strategista asemaa ja lisäävät tarvetta tarkastella riippuvuuksia ja varautumista uudessa geopoliittisessa tilanteessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.