Suomen ravintola-ala kamppailee olutmyynnin hiipuessa ja katteiden jäädessä noin 4 prosenttiin
Ravintoloiden alkoholimyynti on kutistunut Suomessa pitkään sekä euromääräisesti että suhteessa ruokamyyntiin, ja alan toimijat pitävät hintatasoa keskeisenä syynä kulutuksen siirtymiseen muualle. Kymmenen euron puolen litran oluttuopista ravintoloitsijalle jää arviolta noin 40 senttiä, kun veroihin ja palkkakuluihin kuluu valtaosa hinnasta.
Kohokohdat
- Anniskeluravintoloiden alkoholin myynnin osuus on laskenut yli 50 prosentista 2000-luvun alusta noin neljännekseen vuonna 2023.
- Alkoholiveroa on kiristetty Suomessa 11 kertaa vuodesta 2008 ja vuoden 2024 alusta viinien sekä muiden yli 2,8-prosenttisten juomien vero nousi keskimäärin 9 prosenttia.
- Ravintoloiden katteet oluttuopin myynnistä jäävät noin 4 prosenttiin hintapainotteisuuden, palkkakulujen ja kiristyneen verotuksen seurauksena.
Oluen hinnan rakenne ja verotuksen rooli
YLE:n mukaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n, Maran, laskelmat osoittavat, että alkoholin osuus anniskeluravintoloiden myynnistä on ollut laskussa vuodesta 2000. Viime vuoden ennakkoarvion mukaan anniskelu tuo enää runsaan neljänneksen kokonaismyynnistä, kun vuosituhannen alussa osuus oli hieman yli puolet.
Maran toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo kehityksen olevan keskeinen syy ravintola-alan heikkoon tilanteeseen tällä vuosituhannella. Hänen mukaansa kulutusta on siirtynyt erityisesti ulkomailta tuotuun ja verkosta ostettuun alkoholiin.
Verot muodostavat kymmenen euron keskioluttuopista lähes kolmanneksen eli 2,86 euroa. Taustalla on myös se, että alkoholiveroa on korotettu vuodesta 2008 lähtien 11 kertaa, ja vuoden alusta voimaan tullut muutos nostaa viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen yli 2,8-prosenttisten alkoholijuomien veroja keskimäärin noin 9 prosenttia, samalla kun kaikkien alkoholijuomien verotus on sidottu pysyvästi indeksiin.
Panimoliiton toimitusjohtaja Lasse Pipinen arvioi Suomen olevan Euroopan kallein maa oluen juomiseen. Hänen mukaansa sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnetun oluen veroprosentti on Ruotsissa 20,66 prosenttia ja Suomessa 36,71 prosenttia, eikä veron kiristyminen hänen arvionsa mukaan näy suoraan valtion kasvavina verotuloina.
Tiukka kannattavuus lisää painetta ravintoloissa
Palkkakulut muodostavat toisen suuren osan tuopin hinnasta, minkä vuoksi ravintoloitsijan osuudeksi jää vain noin neljä prosenttia. Pirkanmaan Osuuskaupan juoma- ja ruokaravintoloiden ryhmäpäällikkö Marko Hirvonen pitää tasoa alan kannalta tutun niukkana ja sanoo, ettei pelkällä oluttuopilla tehdä tulosta.Hirvosen mukaan suuret toimijat pystyvät kestämään kilpailua pienempiä paremmin, mutta koko ala tarvitsee vetotuotteita, houkuttimia ja hyvää tunnelmaa kannattavan liiketoiminnan tueksi. Hän korostaa, ettei ravintola voi kilpailla hinnalla kotikulutuksen kanssa, koska alkoholin nauttiminen kotona on asiakkaalle aina edullisempaa.
Pipinen näkee ravintolakäyntien vähenemisen taustalla myös kotitalouksien heikon varallisuustilanteen, vaisun ostovoiman ja epävarman tulevaisuudenuskon. Alan näkökulmasta kuluttajien luottamuksen vahvistuminen olisi siksi olennainen tekijä sekä myynnin että toimintaedellytysten paranemisessa Suomessa.
Kerroimme aiemmin Suomen kesäkuun työmarkkinaluvuista, joiden mukaan työttömien määrä kasvoi hieman vuodentakaiseen verrattuna, vaikka uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin aavistuksen enemmän. Erityisesti 25–34-vuotiaiden työmarkkina-aseman todettiin heikentyneen, kun taas 15–24-vuotiaiden työllisyys kehittyi alkukesällä myönteisemmin. Tausta auttaa ymmärtämään myös kotitalouksien ostovoiman ja varovaisuuden merkitystä, kun tarkastellaan ravintolakäyntien ja anniskelumyynnin kehitystä.
Viimeisimmät business uutiset
- Forex
- Crypto