Lapin marja-ala kohtaa hinnoitteluhaasteen eettisessä tukkukaupassa

Lapin marja-ala kohtaa hinnoitteluhaasteen eettisessä tukkukaupassa
Lapin marja-ala pulassa

Lapissa marja-alan yrittäjä arvioi, ettei eettisesti kerättyjen marjojen tukkukauppa ole Suomessa tällä hetkellä taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Hänen mukaansa ostajayritykset eivät suostu maksamaan hintaa, joka mahdollistaisi poimijoille suoramyynnin tasoisen korvauksen.

Kohokohdat

  • Tiia Muotkavaaran eettisen marjatukun kannattavuus kärsii, koska yritykset eivät suostu maksamaan kotimaisen poiminnan kustannuksia kattavaa hintaa.
  • Vuodesta 2025 alkaen marjanpoimijoille maksetaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa, joka on vajaat 10 euroa tunnilta, asemoinnin parantuessa erityisesti ulkomaalaisille poimijoille.
  • Poimijapula nostanee tämän sesongin marjahintoja, sillä ulkomaisille poimijoille myönnettiin hieman yli 100 viisumia yli 2 200 hakemuksesta.

Eettisen marjatukun kannattavuuspaineet

Ylen mukaan Pelkosenniemellä toimiva yrittäjä Tiia Muotkavaara sanoo yrittäneensä vuosia rakentaa Pohjoisesta luonnosta -yrityksensä kautta eettisesti kerättyjen marjojen tukkumyyntiä, mutta hanke ei ole edennyt kannattavaksi. Hänen mukaansa marjoja käyttävät yritykset eivät halua maksaa hintaa, joka tekisi kotimaisesta poiminnasta taloudellisesti kestävää.

Muotkavaara kertoo pyrkineensä maksamaan lappilaisille poimijoille saman verran kuin poimija voi saada suoramyynnissä kuluttajille. Hänen mukaansa jalostajat ovat kuitenkin pitäneet tällaisesta mallista syntyvää hintatasoa liian korkeana ja arvioineet, että kuluttajat eivät enää ostaisi marjatuotteita.

Muotkavaara kiistää tämän oletuksen ja arvioi, että suomalaisilla on valmiutta maksaa enemmän eettisesti kerätyistä marjoista. Hänen yrityksessään myyntihinnat ovat olleet lähes kaksinkertaisia poimijalle maksettuun hintaan nähden, mikä yhtiön mukaan johtuu käsittelystä, pakkauksesta, rahtikuluista ja arvonlisäverosta.

Työehdot, poimijapula ja alan näkymät

Luonnontuotealan toimialajärjestö Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen sanoo, että aiemmat ongelmat ovat jääneet taakse, koska ulkomaiset marjanpoimijat ovat nykyisin työsuhteisia. Hänen mukaansa ulkomaisille poimijoille on maksettu viimeisen kahden vuoden aikana hyvää palkkaa.

Marjanpoimijat siirtyivät vuonna 2025 Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen piiriin, ja minimipalkka on vajaat 10 euroa tunnilta. Osa ulkomaisista poimijoista tekee myös urakkatyötä, jota esimerkiksi Marja Bothnia Berriesin poimijat ovat pääosin valinneet.

Partanen pitää kotimaisiin poimijoihin perustuvaa mallia ihanteellisena, mutta korostaa raaka-aineen hinnoittelun realismia. Samalla tämän sesongin marjahintojen arvioidaan nousevan poimijapulan vuoksi, sillä ulkomaisille poimijoille myönnettiin vain hieman yli 100 viisumia, vaikka hakemuksia oli yli 2 200.

Muotkavaara kertoo luopuneensa tavoitteesta elättää itsensä marjojen tukkumyynnillä. Hänen arvionsa mukaan toimivampi ratkaisu olisi, että esimerkiksi hilloja ja jogurtteja valmistavat jalostajat ostaisivat marjat suoraan poimijoilta ilman välikäsiä, mutta hän epäilee edelleen, voiko ala toimia kestävällä pohjalla.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme thaimaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden viisumien poikkeuksellisen tiukkaa seulaa, jonka seurauksena Suomeen on tulossa kesällä vain 123 poimijaa yli 2 100 hakemuksesta. Kerroimme myös, että valtaosa myönteisistä päätöksistä kohdistui Pohjola Foodsin poimijoihin, koska yhtiö kattaa heidän maahantulokulunsa ja viranomaiset painottavat harkinnassa työoloja sekä ihmiskauppariskiä. Tilanne ennakoi marjojen saatavuus- ja kustannuspaineita, jotka voivat heijastua marjojen hintoihin Suomessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.