Tilastokeskuksen data nostaa lääketieteen ja merenkulun koulutukset kärkeen valmistuneiden tuloissa

Tilastokeskuksen data nostaa lääketieteen ja merenkulun koulutukset kärkeen valmistuneiden tuloissa
Koulutusalat ja tulot 2023

Suomessa vuonna 2023 korkeakoulusta valmistuneiden tulot ja työllisyys vaihtelevat voimakkaasti jo vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta. Tilastokeskuksen aineisto osoittaa, että lääkäreillä on korkein tulotaso, mutta kärkijoukkoon nousee myös useita ammattikorkeakoulualoja, samalla kun osa humanistisista ja taidealan tutkinnoista kohtaa selvästi heikomman työllisyystilanteen.

Kohokohdat

  • Lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit saavuttivat korkeimmat mediaanitulot vuosi valmistumisen jälkeen vuonna 2023 Tilastokeskuksen datan mukaan.
  • Merenkulun AMK-insinöörit ja merikapteenit yltävät jopa yli 5 000 euron kuukausipalkkoihin uran alussa, kasvattaen alan suosiota.
  • Vuonna 2023 pelastusalan päällystötutkinnon suorittaneista 26 henkilöstä yksikään ei ollut työttömänä vuoden kuluttua, työllistymisaste 100 %.

Vuoden 2023 valmistuneiden tulo- ja työllisyyserot

Selon Yle, Ylen kokoaman vertailun mukaan Tilastokeskuksen aineisto vuonna 2023 valmistuneista näyttää, että lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit ansaitsevat eniten vuosi valmistumisen jälkeen. Heti niiden jälkeen korkeille sijoille nousevat merenkulun AMK-insinöörit ja merikapteenit, vaikka esimerkiksi kauppatieteiden tai tietotekniikan tutkintoja pidetään usein työmarkkinoilla erityisen tavoiteltuina.

Vertailussa korostuu, että etenkin uran alussa osa AMK-tutkinnoista voi tuottaa yliopistotutkintoja paremman mediaanitulon. Tuloja nostavat erityisesti vuorotyö, poikkeavat työolot ja erilaiset lisät aloilla, joilla työskennellään merillä, hälytystehtävissä tai vankiloissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun logistiikan ja merenkulun koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunilan mukaan merenkulkualalla on ollut viime aikoina ennätysmäärä hakijoita, ja tutkinnolla on mahdollisuus päästä yli 5 000 euron kuukausipalkkaan.

Saman tutkinnon suorittaneiden tulot vaihtelevat myös oppilaitoksittain. Aineistossa esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tietojenkäsittelyn tradenomien mediaanitulo on vuosi valmistumisen jälkeen 935 euroa korkeampi kuin Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistuneilla, ja Aalto-yliopiston tietoliikennetekniikan diplomi-insinöörien tulot ovat 800 euroa suuremmat kuin Oulun yliopistosta valmistuneilla. Vertailua on kuitenkin syytä tulkita varoen, koska opiskelumuodot, alueellinen työvoimakysyntä ja oppilaitosten maine vaikuttavat tuloksiin.

Heikon ja vahvan työllistymisen alat Suomessa

Työllisyydessä erot ovat yhtä lailla suuria. Tilastokeskuksen aineiston mukaan vuonna 2023 Suomessa suoritettiin 173 sellaista AMK- ja maisteritutkintoa, joista on saatavilla tiedot sekä tuloista että työllisyydestä, ja niistä 14:ssä yli viidennes valmistuneista oli vuoden kuluttua työttömänä. Heikosti tai hitaasti työllistäviä tutkintoja löytyy erityisesti humanistisilta ja taidealoilta.

Kokonaiskuva pysyy silti myönteisenä. Korkeakouluista valmistui vuonna 2023 noin 60 000 opiskelijaa, ja heistä vuoden kuluttua työttömänä oli noin 3 300. Parhaiten työllistyneiden joukossa korostuvat terveyden ja hyvinvoinnin alat, opetus- ja viranomaisalat sekä osa teknologia-alan koulutuksista. Enintään kahden prosentin työttömyyteen yltävien tutkintojen joukossa ovat muun muassa sairaanhoitaja, lääketieteen lisensiaatti, poliisi, psykologian maisteri ja kätilö, lisäksi kysyntää riittää myös pienille erityisaloille kuten meteorologialle, optometrialle ja logopedialle.

Yksi aineiston poikkeuksista on pelastusalan päällystötutkinto. Vuonna 2023 tutkinnon suoritti 26 henkilöä, eikä heistä yksikään ollut vuoden kuluttua työttömänä. Pelastusopiston koulutuspäällikkö Kirmo Savolaisen mukaan tätä selittää koulutuspaikkojen mitoitus todellisen tarpeen mukaan, samalla kun eläköityminen ja varautumisen kasvava merkitys ylläpitävät kysyntää. Alan ansiotasoa tukevat lisäksi palkkahierarkia, vuorotyö ja päivystysjaksot.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme KEHA-keskuksen käynnistämiä uusia yhteistoimintaneuvotteluja, jotka voivat johtaa enintään 26 henkilötyövuoden vähennykseen. Taustalla on hallituksen lakiesitys, joka muuttaa työllisyyspalveluihin ja kansainväliseen rekrytointiin liittyviä tehtäviä, ja neuvottelut seuraavat jo kesäkuussa tehtyjä 71 irtisanomista. Kokonaisuutena tilanne kuvastaa julkisen työllisyyshallinnon uudelleenjärjestelyjä samaan aikaan, kun työmarkkinoiden kysyntä ja työllistymismahdollisuudet vaihtelevat aloittain.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.