EU-kotitalouksien kyky selviytyä odottamattomista menoista paranee hieman vuonna 2025

EU-kotitalouksien kyky selviytyä odottamattomista menoista paranee hieman vuonna 2025
EU:n taloudellinen selviytymiskyky paranee

Odottamattomista menoista selviytymättömien osuus EU:ssa pienenee vuonna 2025, mikä viittaa kotitalouksien taloudellisen selviytymiskyvyn maltilliseen paranemiseen. Tilanne vaihtelee edelleen huomattavasti jäsenmaiden välillä, ja erilliset turvallisuustiedot osoittavat, että myös henkirikosten määrissä on suuria eroja eri puolilla EU:ta.

Kohokohdat

  • Eurostatin mukaan 29,2 % EU:n väestöstä ei pysty vuonna 2025 selviytymään odottamattomista menoista. Tilanne on hieman parantunut vuoden 2024 30,0 %:sta.
  • Kreikassa, Latviassa ja Bulgariassa suurimmat osuudet väestöstä eivät pysty selviytymään odottamattomista menoista: osuudet ovat 50,5 %, 43,7 % ja 42,4 %. Pienin osuus on Alankomaissa, 15,3 %.
  • Liettuassa oli vuonna 2024 eniten poliisin tietoon tulleita henkirikoksia suhteessa väkilukuun: 2,63 tapausta 100 000 asukasta kohti. Määrä on kuitenkin laskenut eniten vuodesta 2014 ja yli puolittunut.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Eurostatin tiedot osoittavat, että turvallisuustilanne vaihtelee EU:ssa

Eurostatin mukaan 29,2 % EU:n väestöstä ei vuonna 2025 pysty selviytymään odottamattomista menoista. Osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2024, jolloin se oli 30,0 %. Luvut kertovat kotitalouksien budjetteihin kohdistuvista jatkuvista paineista, vaikka tilanne onkin hieman parantunut edellisvuodesta.

Maista suurin osuus on Kreikassa, jossa 50,5 % väestöstä ei pysty selviytymään odottamattomista menoista. Seuraavina ovat Latvia 43,7 %:lla ja Bulgaria 42,4 %:lla. Pienin osuus on Alankomaissa, 15,3 %. Seuraavina ovat Malta ja Tšekki, molemmat 18,7 %:lla.

Taloudellinen selviytymiskyky ja fyysinen turvallisuus ovat yhä keskeisiä elämänlaadun mittareita

Eurostatin mukaan kyky selviytyä odottamattomista tilanteista voi vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja vaikuttaa elämänlaatuun. Taloudellisen turvallisuuden lisäksi, johon kuuluu yllättävistä menoista selviytyminen ja säännöllisten maksujen hoitaminen, myös fyysinen turvallisuus on tärkeä osa-alue. Siihen sisältyy suojautuminen rikoksilta ja väkivallalta.

Vuonna 2024 Liettuassa oli väkilukuun suhteutettuna eniten poliisin tietoon tulleita henkirikoksia: 2,63 tapausta 100 000 asukasta kohti. Seuraavina olivat Latvia 2,40 tapauksella ja Viro 1,82 tapauksella. Pienin määrä oli Luxemburgissa, 0,30 tapausta. Seuraavina olivat Italia 0,57 tapauksella ja Tšekki 0,63 tapauksella.

Liettuassa henkirikosten määrä on myös laskenut eniten pitkällä aikavälillä: määrä on yli puolittunut vuodesta 2014. Luvut osoittavat, että vaikka joissakin jäsenmaissa turvallisuuteen liittyvät tai taloudelliset haasteet ovat edelleen suuria, pitkäaikainen kehitys voi parantua.

Kirjoitimme hiljattain Euroopan makrotalouspoliittisesta keskustelusta, jossa pohditaan inflaation hillitsemisen, velanhallinnan ja selviytymiskykyä vahvistavien investointien tasapainottamista.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.