EU:n palveluvienti kasvoi vuonna 2024, suuryritysten osuus oli suurin
Euroopan unionin palveluvienti blokin ulkopuolisiin maihin kasvoi 1,579 biljoonaan euroon vuonna 2024, mikä korostaa suuryritysten merkitystä rajat ylittävässä kaupassa. Vähintään 250 työntekijän yritysten osuus kokonaisviennistä oli 41,7 %, ja tieto- ja viestintäala pysyi suurimpana vientialana.
Kohokohdat
- Suuryritysten osuus EU:n palveluviennistä EU:n ulkopuolisiin maihin oli 41,7 % vuonna 2024. Viennin arvo oli 1,579 biljoonaa euroa, ja se kasvoi 9,7 % vuodentakaisesta.
- Tanskassa, Suomessa, Saksassa ja Slovakiassa suuryritysten osuus palveluviennistä EU:n ulkopuolelle oli 65,0–71,7 %.
- Tieto- ja viestintäalan osuus EU:n palveluviennistä EU:n ulkopuolelle oli 22,9 % (362,0 miljardia euroa). Seuraavina tulivat teollisuus 15,8 prosentin (249,3 miljardia euroa) osuudella sekä kuljetus ja varastointi 15,0 prosentin (236,2 miljardia euroa) osuudella.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Vienti yritysten koon mukaan
Eurostatin mukaan suuryritykset johtivat EU:n palveluvientiä EU:n ulkopuolisiin maihin vuonna 2024. Niiden osuus 1,579 biljoonan euron kokonaisviennistä oli 41,7 %, mikä oli 9,7 % enemmän kuin vuonna 2023.Pienyritysten, joissa on enintään 49 työntekijää, osuus viennistä oli 11,8 %, kun taas keskisuurten, 50–249 työntekijän yritysten osuus oli 9,0 %. Lisäksi 37,4 % palveluviennistä tuli yrityksiltä, joiden kokoluokkaa ei tunneta.
Yhdeksässä EU-maassa suuryritysten osuus palveluviennistä EU:n ulkopuolelle oli yli puolet. Suurimmat osuudet kirjattiin Tanskassa (71,7 %), Suomessa (71,2 %), Saksassa (69,1 %) ja Slovakiassa (65,0 %).
Maakohtaiset ja alakohtaiset erot EU:ssa
Pienyritykset hallitsevat palveluvientiä vain harvoilla markkinoilla. Niiden osuus palveluviennistä oli yli puolet Maltalla (78,6 %), Virossa (61,4 %) ja Luxemburgissa (56,8 %).Toimialoista suurin osuus EU:n palveluviennistä EU:n ulkopuolisiin maihin tuli tieto- ja viestintäalalta, jonka osuus oli 22,9 % eli 362,0 miljardia euroa. Seuraavina tulivat teollisuus 15,8 prosentin eli 249,3 miljardin euron osuudella sekä kuljetus ja varastointi 15,0 prosentin eli 236,2 miljardin euron osuudella.
Luvut osoittavat, että palveluvienti on edelleen keskittynyt suuryrityksiin ja muutamille keskeisille toimialoille, vaikka maakohtaiset erot kertovat pienyritysten huomattavasti suuremmasta merkityksestä joissakin EU:n pienemmissä talouksissa.
Aiemmin tarkastelimme DAX-ostovirettä, kun indeksi pysytteli tärkeiden liukuvien keskiarvojen yläpuolella markkinoiden heiluessa voimakkaasti.
- Forex
- Crypto