Lappeenranta suunnittelee Myllymäen markettialueen kaavoittamista teollisuudelle

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Myllymäen marketalue teollisuudelle

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

27.02.2026

Lappeenranta suunnittelee Myllymäen markettialueen kaavoittamista teollisuudelle — Myllymäki hakee uutta suuntaa

Lappeenrannan itäturismiin nojaava Myllymäen markettialue etsii uutta suuntaa venäläisvirran hiivuttua ja liiketilojen tyhjennyttyä, ja kaupunki arvioi teollisuuden tuomista osaksi alueen käyttöä. Kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen kertoo Ylen haastattelussa, että muutos olisi yksi keino ehkäistä kiinteistöjen jäämistä vajaakäytölle, mutta eteneminen edellyttäisi vähintään noin vuoden kestävää kaavaprosessia. Taustalla on myös vähittäiskaupan vetäytymistä, sillä XXL lopetti alueella viime vuonna ja Indoor Groupin konkurssi uhkaa jättää Askon ja Sotkan tiloja tyhjiksi.

Kohokohdat

Lappeenranta suunnittelee Myllymäen markettialueen kaavamuutosta teollisuuskäyttöön, valmisteluaika vähintään vuosi ja uutta rakentamista ei odoteta lähivuosina.
Venäläisten turistien määrän romahdettua noin 1,8 miljoonalla matkalla Itä-Karjalassa Grande Orchidée -kauppakeskus joutuu yrityssaneeraukseen ja supistaa toimintaansa säästöjen vuoksi.
Family Center -kauppakeskuksessa noin 25 prosenttia tiloista on tyhjillään; uusia vuokralaisia kuten Saka, Jula ja hyvinvointialueen apuvälinekeskus on kuitenkin löytynyt, mutta tyhjiä neliöitä puretaan tarvittaessa.

Kaavamuutos ja tilojen uusi käyttö

Lappeenrannan kaupunki harkitsee Myllymäen markettialueen avaamista teollisuudelle, jotta alueen tyhjenemistä saataisiin jarrutettua. Kaupungin mukaan teollisuuden sijoittuminen edellyttäisi kaavamuutoksia, joiden valmistelu kestäisi vähintään vuoden. Sallisen mukaan alueelle ei todennäköisesti tulisi raskasta konepajateollisuutta, koska Myllymäki on alun perin rakennettu liiketilapainotteiseksi. Kaupunki arvioi kuitenkin, että tyhjiä liikerakennuksia ja halleja voisi muokata teollisuuden käyttöön. Samalla kaupunki ennakoi, että tyhjää liiketilaa on niin paljon, ettei uudisrakentamista ole odotettavissa lähivuosina.

Kauppakiinteistöjen paine, saneeraus ja hukkaneliöt

Myllymäen kaupan edellytyksiä heikentää se, että alue rakennettiin vuosituhannen alussa oletuksella avoimesta rajasta ja venäläisturistien jatkuvasta virrasta. Sallisen mukaan itärajan sulkeuduttua Etelä-Karjala menetti noin 1,8 miljoonaa venäläisten tekemää turistimatkaa, mikä näkyy alueen kysynnässä. Yrittäjä Mohamad Darwichin Grande Orchidée -kauppakeskus, joka aiemmin erikoistui venäläisturisteihin ja luksustuotteisiin, on nyt uudelleen profiloitu Grande-nimiseksi ja taustayhtiö Atma Trade on yrityssaneerauksessa. Darwichin mukaan nykyiseen liiketoimintaan tilat ovat liian isot, ja keskusta on tarkoitus pienentää säästöjen saamiseksi esimerkiksi sähkö- ja siivouskuluissa. Darwich kuvaa tilannetta selviytymistaisteluksi ja arvioi, että vain itärajan avautuminen toisi nopeaa helpotusta.

Vuokralaisten vaihtuvuus ja alueen kysynnän muutos

Käyttöasteiden paine näkyy myös Family Center -kauppakeskuksessa, jonka tiloista noin neljäsosa on tyhjillään ja jonka omistaa LähiTapiolan hallinnoima rahasto. LähiTapiolan kohdepäällikkö Panu Peltonen arvioi, ettei käyttöaste ole hyvä, mutta ei vielä katastrofaalinen, ja uusia vuokralaisia löytyy edelleen, vaikka heitä toivottaisiin enemmän. Peltosen mukaan pelkästään ruplan perässä alueelle tulleet yritykset ovat jo poistuneet, ja kehitys on tapahtunut vaiheittain vuodesta 2014 alkaen Krimin valtauksen jälkeen, ja myöhemmin koronapandemia sekä Ukrainan sota kiihdyttivät muutosta. Uusia toimijoita alueelle on kuitenkin tullut, kuten käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut Saka sekä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen apuvälinekeskus, ja viime viikolla avautui myös ruotsalainen Jula. Tyhjien neliöiden vähentämiseen haetaan ratkaisuja myös purkamalla, sillä Plantagenin tyhjilleen jättämälle kiinteistölle myönnettiin äskettäin purkulupa.

Olemme aiemmin raportoineet rakentamislain muutoksesta, joka kevensi lupapakkoa alle 30 neliön piharakennuksissa ja leikkasi kuntien rakennuslupatuloja. Jutussa käsiteltiin myös, miten muutos on lisännyt rakennusvalvonnan neuvontatyötä, kasvattanut hallinnollista taakkaa ja synnyttänyt kunnittain eriytyviä tulkintoja.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?