Suomen sähkömarkkina valmistautuu hintapiikkeihin, pakkasjaksojen harvinaisuus vaikeuttaa ennakointia

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Sähkön hinnan huippuhetket

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Dan Blystone

27.02.2026

Suomen sähkömarkkina valmistautuu hintapiikkeihin, pakkasjaksojen harvinaisuus vaikeuttaa ennakointia — Sähkön hinta heilahtelee

Tammi-helmikuun pitkä pakkasjakso nosti pörssisähkön hinnan viikoiksi selvästi normaalia korkeammalle ja lisäsi kuluttajien kiinnostusta kiinteähintaisiin sopimuksiin, Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan. Hintapaine syntyi samaan aikaan kasvaneesta kulutuksesta ja vähätuulisesta säästä, joka pienensi tuulivoiman tuotantoa. Markkinassa korostuu nyt riski, että tuulivoiman suuren osuuden vuoksi hinnat voivat heilahdella rajusti myös tulevina talvina, vaikka yksittäisen talven säätä ei voida luotettavasti päätellä edellisestä.

Kohokohdat

Pörssisähkön hinta nousi pakkasjaksojen aikana ajoittain 40–50 senttiin kilowattitunnilta, mikä sai kuluttajat harkitsemaan 7–8 sentin kiinteähintaisia sopimuksia.
Kylmiä talvia esiintyy keskimäärin kerran kahdeksassa vuodessa, mutta viimeisestä tilastollisesti kylmästä talvesta on kulunut noin 15 vuotta.
Pörssisähkön hintapiikit, kuten tammikuun 2,35 euroa/kWh vuonna 2022, yleistyvät tuulisähkön osuuden kasvun takia ja futuurit eivät ennusta niitä luotettavasti.

Sähkön hinnan vaihtelu ja sopimusvalinnat

Pakkasjaksot kävivät kalliiksi pörssisähkön valinneille, kun kova kylmyys lisäsi kysyntää ja vähätuulisuus heikensi tuulisähkön tarjontaa. Pörssisähkö maksoi viikkokausia normaalia enemmän, ja ajoittain hinta oli 40–50 senttiä kilowattitunnilta. Osa kuluttajista pohtii siksi pörssisähköstä siirtymistä kiinteähintaiseen sopimukseen ennen ensi talvea. Artikkelin mukaan kiinteähintaisia sopimuksia on ollut tarjolla noin 7–8 sentin kilowattituntihintaan.

Säätilastot ja kylmien talvien toistuvuus

Säätilastojen perusteella 2000-luvulla keskimäärin noin joka kahdeksas vuosi on ollut kylmä talvi, mutta kylmät talvet ovat jakautuneet epätasaisesti. Edellisestä tilastollisesti kylmästä talvesta on artikkelin mukaan noin 15 vuotta, vaikka yksittäisiä kylmiä kuukausia on ollut myöhemminkin. Ylen meteorologi Anne Borgström korostaa, että kuluvan talven pakkasista ei voi ennakoida ensi talven kelejä, koska vuodet eivät toistu säännöllisesti. Borgströmin mukaan keskimääräiset talvet ovat lämmenneet 1980-lukuun verrattuna, ja kovat pakkaset ovat harvinaistuneet monin paikoin.

Futuurit ja tuulivoiman rooli hintapiikeissä

Artikkelin mukaan pörssisähkön hintapiikit ovat yleistyneet viime vuosina tuulisähkön osuuden kasvun myötä. Esimerkkinä mainitaan, että kaksi vuotta sitten tammikuussa sähkön verollinen hinta nousi tunneiksi yli kahden euron, enimmillään 2,35 euroon kilowattitunnilta. Moni seuraa sähköfutuureita arvioidakseen tulevien kuukausien hintatasoa, mutta Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa varoittaa luottamasta niihin liikaa. Salomaan mukaan luotettavinta on varautua siihen, että hintaheilahteluja tulee jatkossakin, ja tehdä sopimusvalinta oman tilanteen perusteella.

Kerroimme aiemmin raportista, jonka mukaan tuulivoimaa on rakennettu Suomessa sähköntarpeeseen nähden liian nopeasti, mikä on lisännyt sähkön tuntihintojen voimakasta vaihtelua. Julkaisussamme korostettiin myös, että hintojen heilahtelu synnyttää uutta liiketoimintaa, kuten sähkövarastoja ja kulutuksen joustoa, joilla halpojen tuntien sähköä voidaan hyödyntää ja kalliita huippuja tasata.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?