SAK ajaa nelipäiväisen työviikon kokeilua, EK pitää ehdotusta epärealistisena

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Nelipäiväisen työviikon kokeilu

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

27.02.2026

SAK ajaa nelipäiväisen työviikon kokeilua, EK pitää ehdotusta epärealistisena — Nelipäiväinen työviikko kiistassa

SAK nostaa nelipäiväisen työviikon uudelleen vaalitavoitteekseen tilanteessa, jossa Euroopassa keskustelu työajan suunnasta on osin kääntymässä päinvastaiseen suuntaan. Järjestön mukaan tavoitteena on saada seuraava hallitus käynnistämään kokeilu, jossa työaika lyhenisi mutta palkka säilyisi ennallaan, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo. EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mukaan ajatus ei sovi Suomen tämänhetkiseen kilpailukyky- ja väestökehitystilanteeseen, Ylen mukaan.

Kohokohdat

SAK esittää nelipäiväisen työviikon kokeilua tulevalla hallituskaudella palkkojen pysyessä ennallaan kerätäkseen dataa tuottavuudesta ja hyvinvoinnista.
EK:n pääekonomisti Penna Urrila pitää työajan lyhentämistä epärealistisena kilpailuedun ja työvoiman riittävyyden näkökulmasta, erityisesti väestön ikääntyessä.
Saksassa esitetään työviikon pidentämistä ja osa-aikatyön rajoittamista talouskasvun vauhdittamiseksi, mikä korostaa eroavia lähestymistapoja Euroopassa.

Vaalitavoite ja kokeilun toteutus

SAK kertoo, että sen eduskuntavaalitavoitteena on nelipäiväisen työviikon kokeilu tulevalla hallituskaudella. Järjestö aikoo julkaista koko tavoitelistansa lähiaikoina, mutta työaikakokeilu on nostettu jo esiin keskeisenä avauksena. Juha Antilan mukaan kokeilun kautta halutaan kerätä näyttöä vaikutuksista ja tehdä vasta sen jälkeen pysyvämpiä linjauksia työajan suhteen. Mallissa työaika lyhenisi, mutta palkka pysyisi entisellään. Antilan mukaan kokeilun valmistelussa olisi pohjaa, koska työ- ja elinkeinoministeriö laati viime eduskuntavaalien alla muistion siitä, mitä kokeilussa pitäisi ottaa huomioon.

Vertailu Saksaan ja perustelut työajasta

Keskustelu työajasta käy samaan aikaan eri suuntiin eri maissa, sillä Saksassa hallituksesta on esitetty työviikon pidentämistä ja osa-aikatyön rajoittamista. Liittokansleri Friedrich Merzin konservatiivipuolueen linjana on lisätä tehtyjä työtunteja, ja Merzin mukaan liian vähäinen työskentely selittää osaltaan Saksan vaisua talouskasvua. Antila kiistää, että työtuntien lisääminen olisi oikea lääke talousongelmiin, ja korostaa ettei työtuntien ja elintason välillä ole hänen mukaansa suoraa yhteyttä. Hänen mukaansa lyhyemmällä työviikolla voidaan päästä yhtä hyvään tai parempaan lopputulokseen kuin lähtötilanteessa. SAK:n mukaan kokeilun idea on nimenomaan testata tuottavuuden ja työhyvinvoinnin vaikutuksia käytännössä, ei päättää mallista etukäteen. Antila arvioi, että pidempi työaika ei automaattisesti ratkaise kasvun haasteita, jos taustalla ovat muut rakenteelliset tekijät.

EK:n kilpailukykyhuolet ja väestöpaine

Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila torjuu ehdotuksen työajan lyhentämisestä ja sanoo sen olevan ristiriidassa tämän ajan todellisuuden kanssa. Urrilan mukaan Euroopassa on laajemmin herätty siihen, miltä osin maanosa jää jälkeen muista suurista talousalueista ja kilpailijoista, mikä nostaa tehdyn työn määrän merkitystä. Hän toteaa, että Suomen nykyisen talousjumin taustalla ovat muut syyt kuin liian vähäinen työnteko, mutta suhdanteen kääntyessä nousuun työvoimapula voi nousta keskeisemmäksi ongelmaksi. Urrilan mukaan työikäisen väestön osuuden pienentyessä eteen tulee kysymys, miten vanhenevasta väestöstä saadaan riittävästi työvoimaa ylläpitämään hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Tällöin tehdyn työn määrä on hänen mukaansa erittäin suuri tekijä, ja vaihtoehtoina voivat olla uudet tekijät tai se, että nykyiset työntekijät tekevät enemmän työtä. EK:n viesti on, että työajan lyhentäminen voi kiristää yhtälöä juuri silloin, kun työpanosta tarvittaisiin enemmän.

Aiemmin kerroimme Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä vuonna 2025, jolloin BKT kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vain 0,2 prosenttia ja loppuvuonna nähtiin maltillista piristymistä. Artikkelissa käytiin läpi myös kokonaiskysynnän ja kulutuksen muutoksia sekä vertailua Ruotsiin ja EU-alueeseen, joissa kasvu oli selvästi nopeampaa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?