Euroopan suurvallat valmistelevat puolustustoimia Iranin ohjus- ja drooni-iskujen jälkeen

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Euroopan suurvallat ja Iranin iskut

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

02.03.2026

Euroopan suurvallat valmistelevat puolustustoimia Iranin ohjus- ja drooni-iskujen jälkeen — Eurooppa varautuu Iranin uhkaan

Euroopan linja Yhdysvaltojen ja Israelin Iran-iskujen suhteen kiristyi viikonlopun aikana sen jälkeen, kun Iran aloitti laajat vastaiskut useita Persianlahden maita vastaan. Ylen analyysin mukaan alkuvaiheen sivustakatsojan rooli on väistymässä, ja osa maista pohtii jo konkreettista sotilaallista osallistumista ainakin puolustuksellisessa muodossa. Käänne näkyy erityisesti siinä, että Eurooppa jakautuu nyt kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka pitkälle maat ovat valmiita menemään torjunta- ja pelotetoimissa.

Kohokohdat

Britannia, Ranska ja Saksa ilmoittivat puolustusvalmiuden kiristämisestä Iranin ohjus- ja drooni-iskujen jälkeen ja mahdollisuudesta oikeasuhtaisiin vastatoimiin.
Britannia sallii Yhdysvaltojen käyttää tukikohtiaan puolustuksellisiin operaatioihin, Ranska lisää sotilaallista läsnäoloaan alueella ja Saksa keskittyy joukkojensa suojaamiseen ilman suoraa sotatoimintaa.
EU-maat jakautuvat kolmeen leiriin Iranin suhteen, mikä vaikeuttaa yhteistä turvallisuuspolitiikkaa; EU-päättäjät hakevat tällä viikolla yhteistä linjaa kasvavan konfliktiriskin keskellä.

Puolustuslinja kovenee Länsi-Euroopassa

Saksan liittokansleri Friedrich Merz, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer ilmoittivat yhteisessä julkilausumassa olevansa kauhuissaan Iranin ohjusiskuista liittolaisia ja näiden sotilaita vastaan. Heidän mukaansa maat ryhtyvät toimiin puolustaakseen omia ja liittolaistensa etuja alueella, ja tarvittaessa voidaan käyttää oikeasuhtaisia puolustustoimia Iranin ohjus- ja droonikyvyn heikentämiseksi. Tekstissä arvioidaan, että kyse voisi aluksi olla esimerkiksi logistisesta tuesta, vaikka sävy viittaa laajempaan valmiuteen. Samalla keskustelu siitä, voisivatko eurooppalaiset ajautua osaksi sotaa, nousi maanantaina aiempaa näkyvämmin esiin.

Britannia, Ranska ja Saksa eri rooleissa

Britannia otti varhaisen etunoja-askeleen, kun Keir Starmer ilmoitti sunnuntaina, että Yhdysvallat saa käyttää brittiläisiä tukikohtia sotilasoperaatiossa. Starmerin mukaan kyse on toistaiseksi puolustautumisesta, eikä brittisotilaiden ole tarkoitus osallistua hyökkäystoimiin. Hän perusteli linjaa Persianlahden kumppanien esittämillä pyynnöillä tehdä enemmän heidän puolustamisekseen sekä velvollisuudella suojella brittien ihmishenkiä. Ratkaisu nostaa Britannian roolia käytännön operatiivisena tukijana tilanteessa, jossa iskujen painopiste on Lähi-idässä.

Ranska puolestaan aikoo lisätä sotilaallista läsnäoloaan alueella sen jälkeen, kun Iran iski sunnuntaina drooneilla Ranskan laivastotukikohtaan Abu Dhabissa. Tekstin mukaan alueella partioi noin 900 ranskalaista sotilasta, ja Ranskalla on puolustussopimuksia muun muassa Yhdistyneiden arabiemiraattien, Qatarin ja Kuwaitin kanssa, jotka ovat olleet Iranin kohteina. Le Monde -lehden mukaan ranskalaiset Rafale-hävittäjät tuhosivat viikonloppuna drooneja, ja Ranskan turvallisuusjoukot on asetettu korkeaan valmiuteen. Ranskan toiminta korostaa erityisesti tukikohtien ja sopimusmaiden suojelun painoarvoa.

Saksassa painopiste on omien joukkojen puolustamisessa, kun Iran iski tukikohtiin Al-Azraqissa Jordaniassa, missä on noin sata saksalaista ilmavoimien sotilasta. Kukaan ei loukkaantunut, mutta Merz kuvasi sunnuntain tiedotustilaisuudessa aiempaa Euroopan tapaa tyytyä tuomitsemaan Iranin ihmisoikeustilanne tehottomaksi. Hän korosti, ettei Saksa aio liittyä suoraan sotatoimiin, mutta puolustaa omia joukkojaan ja kansalaisiaan. Saksassa viesti on näin ollen kaksijakoinen, halu vahvistaa pelotetta, mutta välttää suoraa osallistumista hyökkäyksiin.

EU jakautuu kolmeen leiriin ja diplomatia hakee tilaa

Tekstin mukaan eurooppalaiset reaktiot noudattavat tuttua kaavaa, tuomitsemista, oman puolustuksen korostamista ja diplomatiaa, mutta myös keskinäistä ristiriitaisuutta. Samalla kun osa jäsenmaista harkitsee sotilaallista osallistumista, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa kehottavat äärimmäiseen pidättyvyyteen. Euroopan maat jaetaan jutussa karkeasti kolmeen ryhmään Iran-asiassa, mikä kuvaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikeutta kriisin kiristyessä. Jakolinja näkyy myös siinä, miten eri maat painottavat pelotetta suhteessa välittäjärooliin.

Kovinta linjaa, jota Britannia, Ranska ja Saksa edustavat, kannattavat jutun mukaan Puola, Baltian maat, Hollanti, Tšekki ja Tanska, ja ne hyväksyvät sotilaallisen torjunnan ja pelotteen. Keskilinjan tasapainottajiin kuuluvat Suomi, Italia, Ruotsi ja Belgia, jotka tuomitsevat Iranin vastaiskut mutta korostavat diplomatiaa ja varovat sodan laajentamista, samaa linjaa painottavat myös EU:n edustajat. Varovaisimpien maiden ryhmässä ovat Espanja, Irlanti, Itävalta ja Unkari, jotka epäilevät sotilastoimia ja korostavat EU:n roolia välittäjänä, ja Espanjan pääministeri Pedro Sanchez kutsuu hyökkäystä Iraniin perusteettomaksi ja vaaralliseksi. Taustasyiksi jutussa nostetaan sotilaalliset kyvyt, maantiede sekä poliittinen kulttuuri, jotka ohjaavat sitä, kuinka herkästi maat ovat valmiita sotilaallisiin toimiin.

Diplomatian ja suurvaltapolitiikan seuraava askel on jutun mukaan se, että Merz matkustaa maanantaina Washingtoniin keskustelemaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kanssa Lähi-idästä ja Euroopan mahdollisesta roolista. Saksan ulkoministeri Johann Wadephul sanoi sunnuntai-iltana keskusteluohjelmassa, että kaikkien on valmistauduttava konfliktiin mahdollisesti pitkäänkin kestoon. EU-päättäjät kokoontuivat jo sunnuntaina ja kokoontuvat myös tällä viikolla eri kokoonpanoissa, mikä viittaa siihen, että unionissa haetaan nopeasti yhteistä tilannekuvaa ja toimintalinjaa. Kokonaisuutena asetelma tekee Euroopan roolista sekä turvallisuus- että talousnäkökulmasta aiempaa riskialttiimman, jos kriisi laajenee alueellisesti.

Raportoimme aiemmin Lähi-idän eskaloituneen tilanteen markkinavaikutuksista, kun Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskut Iraniin lisäsivät riskin välttelyä ja nostivat öljyn hinnan nousupaineita. Jutussa korostui Hormuzinsalmen tilanteen merkitys: jo pelkkä epävarmuus voi kallistaa kuljetuksia ja vakuutuksia sekä heijastua Eurooppaan ja Suomeen inflaation ja polttoainehintojen kautta. Lisäksi käsittelimme aiemmassa päivityksessämme WTI-raakaöljyn hintatasoja ja markkinan herkkyyttä geopoliittisille uutisille.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?