Suomi keventää EU:n palkka-avoimuuslain velvoitteita valmistelussa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomi keventää palkka-avoimuuslakia

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Dan Blystone

06.03.2026

Suomi keventää EU:n palkka-avoimuuslain velvoitteita valmistelussa — Suomi höllentää palkkasääntöjä

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen toimeenpano on etenemässä hallituksessa kohti työnantajille kevyempää mallia, kun lakiluonnoksesta poistettiin kiistelty samanarvoisen työn määritelmä ja tilalle tuotiin rajatumpi ”tunnistamista” koskeva osio. Ylen tietopyyntöjen perusteella saamien viestien mukaan työnantajapuoli pyrki siirtämään valmistelun painopistettä sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan ja haki poliittista tukea työministereiltä. Lait on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuussa, ja EU:n määräaika muutosten voimaantulolle on 7. kesäkuuta.

Kohokohdat

Joulukuussa 2025 TEM ehdotti STM:lle samanarvoisen työn lakimääritelmän poistamista palkka-avoimuuslakiluonnoksesta poliittisella tuella, mikä heikensi alkuperäistä sääntelymallia.
Työnantajajärjestöt EK ja KT lobbasivat tehokkaasti syksyllä 2025 poistaakseen lisäkustannuksia ja hallinnollista taakkaa tuovat elementit EU-direktiivin kansallisesta toimeenpanosta.
Palkansaaja- ja tasa-arvotahot kritisoivat lausuntokierroksella, että lakiluonnoksen muutos vaarantaa EU-direktiivin tavoitteen samapalkkaisuudesta ja tekee sääntelystä tehottomampaa.

Valmistelun käänne ja TEM:n rooli

Keväällä 2025 työnantajapuoli vastusti STM:n suunnitelmaa kirjata lakiin kriteerit samanarvoiselle työlle, koska sen katsottiin puuttuvan palkkojen muodostukseen ja työehtosopimuksiin perustuviin järjestelmiin. Kemianteollisuuden johtaja Minna Etu-Seppälä kirjoitti huhtikuussa 2025 sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja pyysi ottamaan huolen vakavasti, ja ministeri vastasi samana päivänä todeten valmistelussa olevan haasteita. Vaikuttamista kohdistettiin myös työministerinä toimineen Arto Satosen suuntaan, ja Metsäteollisuuden Reima Lehtonen varoitti tes- ja yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien ”romuttumisesta”. Toukokuussa 2025 työnantajapuoli pyysi tuoretta työministeriä Matias Marttista puuttumaan kiireellisesti valmisteluun samana päivänä, kun työryhmällä oli viimeinen kokous. STM:n työryhmän luonnoksessa samanarvoisen työn määritelmä kuitenkin säilyi, ja sekä työnantaja- että työntekijäpuoli jättivät siitä eriäviä näkemyksiä, sivuston Ylen mukaan.

Työnantajien kustannushuoli ja lobbausviestit

Syksyllä 2025 työnantajaleirin viesteissä korostui huoli siitä, että luonnos uhkaisi työehtosopimuksiin perustuvaa järjestelmää sekä kasvattaisi yritysten kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski kyseenalaisti elokuussa, että direktiivi edellyttäisi erilaisten töiden vertailua ”samanarvoisina”. Yksityisellä sektorilla EK ja muut elinkeinoelämän toimijat lähestyivät erityisesti työministeri Marttista ja esittivät, että valmistelua tulisi muokata niin, etteivät esitetyt ongelmat toteudu. EK toimitti syyskuussa listan työryhmäluonnoksen epäkohdista ja katsoi, ettei samanarvoisen työn määritelmää tarvita, jos vaativuuden arviointi tehdään työehtosopimuksissa sovituilla sukupuolineutraaleilla kriteereillä. Lokakuussa EK:ta edustaneet yritysjohtajat vetosivat TEM:iin ”jämäkämpää otetta” työehtosopimusjärjestelmän puolustamiseksi ja kritisoivat STM:n valmistelua perehtymättömyydestä suomalaisiin käytäntöihin.

Lausuntokierroksen muutos ja aikataulupaine

Joulukuussa 2025 TEM toi STM:lle ehdotuksen, jossa samanarvoisen työn erillinen määritelmä poistetaan ja tilalle lisätään osio samanarvoisen työn arvioinnista, ja TEM:n mukaan ehdotuksella oli poliittinen kuittaus. STM lähetti esitysluonnoksen lausuntokierrokselle juuri ennen joulua ja kertoi, että työryhmän esitystä oli muokattu poliittisesti ja yhteistyössä TEM:n kanssa, samalla pahoitellen viivästymistä. Lausunnolle menneestä luonnoksesta samanarvoisen työn määritelmä oli poistettu, ja uuden muotoilun yhteydessä korostettiin, ettei se synnytä erillistä tarkasteluvelvoitetta. Palkansaajajärjestöt ja tasa-arvovaltuutettu kritisoivat, että muutos tekee sääntelystä tehottomampaa ja poikkeaa direktiivin tavoitteesta varmistaa sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä. Työryhmän versioon verrattuna esitystä oli viilattu myös muilta osin, esimerkiksi sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä koskeva velvoite rajattiin työpaikkojen sijaan työpaikkailmoituksiin. Hallituksen on tarkoitus antaa lait eduskunnan käsiteltäväksi maaliskuussa, ja kansallista liikkumavaraa rajoittaa EU:n määräaika 7. kesäkuuta.

Kerroimme aiemmin Stora Enson Oulun tehtaan ja 186 työntekijän välisestä riidasta, jossa ratkotaan, syntyykö yhtiölle palkanmaksuvelvollisuus kevään 2024 lakkojen vuoksi keskeytyneen työn ajalta. Tapauksessa punnitaan työsopimuslain tulkintaa tilanteessa, jossa työnteko estyy muiden liittojen lakon seurauksena, ja ratkaisulla voi olla laajempia vaikutuksia työmarkkinoiden pelisääntöihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?