Itä-Uudenmaan hyvinvointialue käynnistää yt-neuvottelut, enintään 50 irtisanomisen riski
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti torstai-iltana kokouksessaan käynnistää koko henkilöstöä koskevat kuuden viikon yhteistoimintaneuvottelut. Hyvinvointialueen mukaan neuvotteluissa arvioidaan sopeutustoimia, joissa pahimmillaan irtisanottavia on 50 ja lomautukset voivat ulottua koko henkilöstöön. Neuvottelut koskevat alustavasti noin 2 600–2 800 työntekijää useissa eri tehtävissä.
Kohokohdat
- Itä-Uudenmaan hyvinvointialue käynnistää kuuden viikon yt-neuvottelut, jotka koskevat koko 2 600–2 800 työntekijän henkilöstöä.
- Irtisanomisten enimmäismäärä arvioidaan olevan 50, ja lomautukset voivat koskea koko organisaatiota kaikissa seitsemässä kunnassa.
- Tuottavuusohjelman ensimmäinen tilanneraportti etenee aluevaltuuston käsittelyyn, mikä kytkee yt-neuvottelut kehittämistoimiin.
Neuvottelujen laajuus ja aikataulu
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti käynnistää kuuden viikon yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko hyvinvointialueen henkilöstöä, kuten Yle raportoi. Henkilöstön määräksi arvioidaan alustavasti noin 2 600–2 800 työntekijää useissa eri tehtävissä. Neuvotteluissa käsitellään myös lomautusten mahdollisuutta, ja niiden on kerrottu voivan koskea koko henkilöstöä.Mahdolliset henkilöstövaikutukset ja palvelualue
Hyvinvointialueen arvion mukaan irtisanottavia voi pahimmillaan olla enintään 50. Palveluja hyvinvointialue tuottaa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnissa. Yle kertoi asiasta jo aiemmin, ja päätös vahvistaa, että neuvottelut kattavat koko organisaation.Tuottavuusohjelma etenee aluevaltuustoon
Aluehallitus päätti kokouksessaan myös merkitä tiedoksi tuottavuusohjelman ensimmäisen tilanneraportin. Raportti päätettiin lähettää edelleen aluevaltuuston käsittelyyn. Tilanneraportin eteneminen valtuustoon kytkee yt-neuvottelut laajempaan tuottavuus- ja toimintatapojen kehittämisen kokonaisuuteen.Olemme aiemmin raportoineet sote-menojen nopeasta kasvusta ja siitä, miten valtio hakee kehysriihen valmistelussa keinoja hillitä kustannuksia ja lisätä hyvinvointialueiden tuottavuutta. Aiemmassa jutussa käsiteltiin myös rahoitusmalliin liittyviä kysymyksiä ja sitä, miten tarvekertoimien taustalla olevat kirjaamis- ja rekisterikäytännöt voivat vaikuttaa alueiden rahoitukseen sekä miten laskentaa ja lainsäädäntöä ollaan kehittämässä.
Viimeisimmät Public Services uutiset
- Forex
- Crypto