Kelan lääkekorvaukset lähestyvät 2 miljardia, lääkekaton ylitykset lisääntyvät
Kelan lääkekorvausmenot kasvoivat vuonna 2025 ja samalla yhä useampi suomalainen päätyi lääkkeiden vuosiomavastuun yli, Kelan tiedotteessa kerrotaan. Korvausjärjestelmää kuormittavat erityisesti uudet, aiempaa kalliimmat lääkkeet ja niiden laajeneva käyttö, vaikka hintakilpailu hillitsee osaa kustannuksista.
Kohokohdat
- Kela maksoi vuonna 2025 lääkekorvauksia 1,98 miljardia euroa, nousua 4 prosenttia ja lääkekaton ylityksiä oli 298 000 henkilöllä (+6 prosenttia).
- Kalliiden lääkkeiden, erityisesti syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien, osuus oli 712 miljoonaa euroa (36 prosenttia lääkekorvauksista), ja diabeteslääkkeiden korvauskustannukset kasvoivat 6 prosenttia 235 miljoonaan euroon.
- Ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja kertyi 111 miljoonaa euroa ja suorien antikoagulanttien korvaukset laskivat 41 prosenttia 57 miljoonaan euroon hintakilpailun vuoksi.
Kustannuskehitys ja lääkekatto 2025
Taloustaidon mukaan Kela maksoi vuonna 2025 lääkekorvauksia yhteensä 1,98 miljardia euroa. Summa on 4 prosenttia, eli 79 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lääkekatto ylittyi noin 298 000 henkilöllä, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuosiomavastuu oli vuonna 2025 yhteensä 633,17 euroa, ja katon ylittävistä kustannuksista Kela maksoi lisäkorvauksia 317 miljoonaa euroa.
Suomalaiset ostivat sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä yhteensä 2,74 miljardilla eurolla. Kaikkiaan lääkkeitä myytiin Suomessa 4,2 miljardin euron edestä. Kelan mukaan lääkekorvausten kasvua selittävät erityisesti uudet ja aiempaa kalliimmat lääkkeet sekä niiden käytön laajeneminen uusiin käyttötarkoituksiin. Vuonna 2025 kustannuksia kasvatti myös lääkkeiden arvonlisäveron nousu 10 prosentista 14 prosenttiin.
Kela arvioi, että kustannusten kasvua hillitsevät lääkkeiden hintakilpailu, biologisten lääkkeiden lääkevaihto sekä joidenkin lääkkeiden tukkuhintojen alennukset. Lisäksi uusia lääkkeitä tulee jatkuvasti korvausjärjestelmään, mikä vaikuttaa kokonaismenoihin. Menokehityksessä korostuu sekä hoidon vaikuttavuuden parantaminen että rahoituksen kestävyys. Korvausmenojen nousu heijastuu suoraan myös lääkekaton ylitysten yleistymiseen.
Kalliit lääkkeet ajavat menoja, diabeteksessa kasvu jatkuu
Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien uusien lääkkeiden kustannukset kasvoivat selvästi. Diabeteslääkkeistä maksettiin korvauksia yhteensä 235 miljoonaa euroa, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti semaglutidin korvaukset kasvoivat voimakkaasti. Lääkkeestä maksettiin korvauksia yli 56 miljoonaa euroa lähes 61 000 henkilölle, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.Kelan tutkija Klaudia Kaustiala toteaa tiedotteessa, että uudemmat lääkkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Hänen mukaansa ne tehostavat hoitoa ja niillä on diabeteksen lisäsairauksilta suojaavia vaikutuksia. Kaustiala arvioi, että tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauskustannusten kasvu tuskin on lähivuosina taittumassa. Tämä ennakoi painetta Kelan lääkekorvausmenoihin myös jatkossa.
Suurin yksittäinen kustannusryhmä olivat syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat. Niistä maksettiin lääkekorvauksia yhteensä 712 miljoonaa euroa, eli 36 prosenttia kaikista lääkekorvauksista. Kustannusten kasvun taustalla on muun muassa käyttötarkoitusten laajeneminen sekä se, että osa aiemmin sairaaloissa annetusta hoidosta on siirtynyt avohoitoon.
Hintakilpailu ja palautusmaksut leikkaavat osaa menoista
Kaikkien lääkkeiden kustannukset eivät Kelan mukaan kasva, ja joissakin ryhmissä korvausmenot ovat selvästi laskeneet. Esimerkiksi veren hyytymiseen vaikuttavien suorien antikoagulanttien korvauskustannukset vähenivät vuonna 2025 selvästi. Niistä maksettiin korvauksia 57 miljoonaa euroa, mikä on 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Taustalla on patenttien raukeaminen ja hintakilpailun lisääntyminen.Lisäksi lääkeyritykset maksoivat Kelalle vuonna 2025 niin sanottuja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja yhteensä 111 miljoonaa euroa. Ehdollinen korvattavuus tarkoittaa, että viranomainen ja lääkeyritys sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän epävarmuuden hallinnasta. Se voi liittyä lääkkeen hoidolliseen arvoon, kustannusvaikuttavuuteen tai lääkkeen kustannuksiin. Palautusmaksut pienentävät Kelan nettomenoja, mutta eivät poista kokonaiskuvaa kalliiden lääkkeiden kasvavasta roolista.
Olemme aiemmin raportoineet sote-menojen kasvun kiristävän valtiontaloutta ja siitä, miten hallitus valmistelee kehysriiheen sote-leikkauslistoja. Samassa yhteydessä käsittelimme myös painetta lisätä hyvinvointialueiden tuottavuutta tilanteessa, jossa talouskasvu ei vahvista rahoituspohjaa.
Viimeisimmät Johnson & Johnson uutiset
- Forex
- Crypto