Suomen apteekkisektori laajentaa rokotuspalveluja, yli 150 apteekkia mukana

Suomen apteekkisektori laajentaa rokotuspalveluja, yli 150 apteekkia mukana
Apteekit mukaan rokotuksiin

Apteekkien rooli terveyspalveluissa on laajenemassa, kun Ylen jutun mukaan rokotuksia tarjoavien apteekkien määrä on kasvanut nopeasti ja toimintaa halutaan viedä nykyistä pidemmälle. Taustalla on vuoden 2024 uudistus, joka mahdollisti rokottamisen tietyin reunaehdoin, sekä samanaikainen paine etsiä apteekeille uusia tulonlähteitä lääkemyynnin katteisiin kohdistuvien leikkausten takia. Valtioneuvoston kanslia on lisäksi tilannut selvityksen apteekkipalveluiden uudistamisesta, ja tuloksia odotetaan hyödynnettäväksi vuoden 2027 hallitusohjelman valmistelussa.

Kohokohdat

  • Yli 150 apteekkia tarjoaa rokotuspalveluja Suomessa, ja vuonna 2023 niissä annettiin noin 26 000 rokotusta farmaseuttien ja proviisorien toimesta.
  • Uusi lääkelainsäädäntö leikkaa apteekkien lääketaksaa 36 miljoonalla eurolla, heikentäen apteekkien katteita ja liiketoiminnan kannattavuutta.
  • Valtioneuvoston tilaama vuoden 2024 selvitys etsii malleja apteekkien rahoituspohjan laajentamiseksi ja terveyspalveluroolin kehittämiseksi, raportti valmistuu vuoteen 2027 mennessä.

Rokotustoiminta kasvaa ja laajennusta haetaan

Yle kertoo, että rokotuksia antavien apteekkien määrä on noussut Suomessa jo yli 150:een, ja rokotuksia annettiin viime vuonna noin 26 000. Vuoden 2024 uudistus mahdollisti rokotusten antamisen apteekeissa farmaseuteille ja proviisoreille määrätyin reunaehdoin. Toiminta edellyttää apteekilta lupaa sekä henkilöstölle koulutusta.

Apteekkariliitto arvioi rokottavien apteekkien määrän kasvavan edelleen ja kertoo alan olevan tyytyväinen uudistukseen. Apteekkiala haluaisi olla laajemmin mukana hyvinvointialueiden terveyspalveluissa, ja apteekkien kautta nähtäisiin mahdollisuuksia matalan kynnyksen palveluihin. Kuopiossa toimiva apteekkari Eetu Räsänen kertoo apteekkinsa liittyneen rokotusapteekkien joukkoon viime syksynä ja uskovansa, että kunnallisia influenssarokotteita voitaisiin jakaa apteekkien kautta jo ensi syksynä, jos hyvinvointialueelta löytyy tahtoa ja toimenpiteitä.

Räsäsen mukaan rokotuspalveluita käyttävät myös ulkopaikkakuntalaiset esimerkiksi työmatkojen yhteydessä. Yleisimpiä hankittuja rokotteita ovat olleet virus- ja hepatiittirokotteet, ja kevään myötä kysyntää kohdistuu punkkirokotteisiin. Apteekkien näkökulmasta palveluiden tuominen lähelle arkea voi täydentää terveyspalveluverkkoa erityisesti alueilla, joilla palvelut ovat harventuneet.

Lääkelainsäädännön leikkaus kiristää kannattavuutta

Apteekkiala nostaa samalla esiin huolen liiketoiminnan kannattavuudesta, koska uuden lääkelainsäädännön myötä apteekkien lääketaksaa leikataan 36 miljoonalla eurolla. Jutun mukaan suurin osa leikkauksesta kohdistuu apteekkien katteisiin, mikä voi horjuttaa useiden apteekkien tulevaisuutta. Apteekkien kannattavuus on tähän saakka nojannut vahvasti lääkemyynnistä saatavaan tuottoon, joten muutokset heijastuvat suoraan toimintaedellytyksiin.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen katsoo, että apteekkien kautta tarjottavat matalan kynnyksen terveyspalvelut voisivat olla jatkossa helposti toteutettavissa. Hänen mukaansa toiminnalle tulisi rakentaa valtakunnallinen malli sekä varmistaa rahoitus ja rakenteet, jotta palveluita voidaan tuottaa johdonmukaisesti eri puolilla maata. Näin apteekit voisivat toimia osana laajempaa palvelujärjestelmää eikä pelkästään lääkkeiden jakelukanavana.

Kannattavuuspaine lisää tarvetta etsiä apteekeille uusia tapoja rahoittaa toimintaansa, mutta samalla laajentuminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Rokotustoiminta tarjoaa yhden konkreettisen esimerkin siitä, miten apteekkien palveluvalikoimaa voidaan kasvattaa luvituksen ja koulutuksen kautta. Toiminnan laajentaminen voi kuitenkin edetä eri tahtia alueittain, jos käytännön järjestelyt ja rahoitus eivät yhtenäisty.

Valtioneuvoston selvitys hakee uusia malleja apteekkipalveluille

Valtioneuvoston kanslia on tilannut selvityksen, jossa tutkitaan keinoja apteekkipalveluiden uudistamiseen. Tavoitteeksi kuvataan apteekkien rahoituspohjan laajentaminen sekä terveyspalveluiden järjestämisen helpottaminen, ja vertailukohtia haetaan myös ulkomailta. Selvitys kestää vuoden ja sen toteuttaa Itä-Suomen yliopisto yhteistyökumppaneineen.

Selvitystyön odotetaan tuottavan työkaluja vuoden 2027 hallitusohjelmaan, mikä kytkee apteekkien palveluroolin ja rahoituksen kehittämisen osaksi seuraavaa poliittista päätöksentekokierrosta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa uusia tapoja korvata apteekeille terveyspalveluiden tuottamista tai selkeyttää sitä, mitä palveluja apteekit voivat tarjota osana julkista järjestelmää. Samalla selvitys antaa pohjaa arvioida, miten rokotustoiminnan kaltaiset palvelut voidaan skaalata turvallisesti ja yhdenvertaisesti. Alan näkökulmasta ratkaisevaa on, löytyykö uudistuksista malli, joka parantaa palvelujen saatavuutta ilman että apteekkiverkoston taloudellinen kestävyys heikkenee entisestään.

Olemme aiemmin raportoineet Kelan lääkekorvausmenojen kasvusta vuonna 2025 ja siitä, että yhä useampi suomalainen ylitti lääkkeiden vuosiomavastuun. Taustalla olivat erityisesti uudet ja aiempaa kalliimmat lääkkeet sekä niiden käytön laajeneminen, vaikka hintakilpailu ja palautusmaksut hillitsivät osaa menojen noususta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.