Saarijärven kaukolämpöyhtiö tekee hukkalämpösopimuksen pienestä datalämpölaitoksesta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Saarijärvi datalämmön sopimus

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

16.03.2026

Saarijärven kaukolämpöyhtiö tekee hukkalämpösopimuksen pienestä datalämpölaitoksesta — Datalämmöllä uutta energiaa

Ulkomaiset energiayhtiöt hakevat jalansijaa Suomen kaukolämpömarkkinoilla perustamalla pieniä datalämpölaitoksia, ja Saarijärvelle Keski-Suomeen on suunnitteilla 2 megawatin datakeskus, jonka hukkalämpöä myydään kaukolämpöverkkoon. Hanketta vie käytännössä eteenpäin ranskalainen Eddu Energy, ja Saarijärven Kaukolämpö kertoo tehneensä yhtiön kanssa sopimuksen hukkalämmön ostamisesta.

Kohokohdat

Saarijärvelle rakennettava 2 megawatin datalämpölaitos tuottaa 1,6 megawattia hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon, ja Eddu Energy vastaa hankkeen toteutuksesta.
Sähköverkon kapasiteettiongelmat viivästyttivät hanketta, mutta Elenian kanssa saavutettu sopu mahdollistaa tuotannon käynnistämisen talvikaudella 2024–2025.
Hukkalämmön arvioidaan vähentävän Saarijärvellä turpeen ja puun polttoa kolmanneksen vuodessa sekä kattavan kesäkaudella koko kaukolämmöntarpeen.

Hankkeen mitoitus, sopimus ja aikataulu

Saarijärvelle suunniteltu datalämpölaitos on kooltaan 2 megawattia, ja kaukolämmön tuotantoon on tarkoitus hyödyntää hukkalämmöstä 1,6 megawattia, kuten Yle raportoi. Saarijärven Kaukolämmön toimitusjohtaja Tuomo Vilkkilän mukaan mittakaava pidetään tarkoituksella maltillisena, eikä kyse ole hyperskaalan datakeskuksesta. Ratkaisu integroidaan paikalliseen energiainfraan, ja itse datalämpölaitos sijoittuu tyypillisesti lämpölaitoksen lähelle konttiin. Vilkkilän mukaan alan kehitys on tullut nopeasti myös pienten lämpölaitosten ulottuville, vaikka aiemmin hukkalämpö yhdistyi lähinnä suuriin datakeskuksiin.

Hankkeen toteutuksesta vastaa ranskalainen Eddu Energy, jonka tehtäviin kuuluu myös varsinaisen datakeskusoperaattorin löytäminen. Yhtiön toimitusjohtaja Edouard Dubrana sanoo neuvottelujen olevan loppusuoralla ja operaattorin valinnan olevan lähellä, vaikka pienet hankkeet jäävät usein suurten pilvi- ja tekoälytoimijoita palvelevien keskusten varjoon. Saarijärven hanke on Eddu Energyn ensimmäinen Suomessa, ja Dubranan mukaan yhtiö suunnittelee useita vastaavia laitoksia eri puolille maata, yhteiskapasiteetiltaan 35 megawattia. Tavoitteena on laajentaa myöhemmin myös muihin Pohjoismaihin ja rakentaa vähitellen suurempi hankekokonaisuus.

Sähköverkon kapasiteetti ja tuotantoratkaisujen valinta

Datalämpölaitosta on suunniteltu Saarijärvellä vuodesta 2024 alkaen, mutta etenemistä ovat viivästyttäneet erityisesti sähköverkon kapasiteettiin liittyvät kysymykset. Neuvotteluja on käyty kantaverkkoyhtiö Fingridin ja paikallisen verkkoyhtiö Elenian kanssa, ja Vilkkilän mukaan tilanne on vaikea, jos uusiutuvaksi luokiteltu sähköpohjainen tuotanto edellyttää kapasiteettia, jota ei ole saatavilla. Elenian kanssa neuvottelut ovat kuitenkin edenneet, eikä estettä datalämpölaitokselle enää ole. Saarijärven Kaukolämmön toiveena on, että uusi datakeskus on valmis tuottamaan hukkalämpöä tulevana talvena. Yhtiö on lisäksi investoinut sähkökattilaan osana tuotantopaletin muutosta.

Ennen datakeskushanketta Saarijärvellä selvitetään useita vaihtoehtoja lämmöntuotantoon, kuten geotermistä energiaa ja lämpöpumppuratkaisuja, joissa hyödynnetään järven syvänteen vettä tai pohjavettä. Lisäksi yhtiössä tutkitaan biokaasun tuotantomahdollisuuksia, mutta selvitykset kaatuvat usein joko korkeisiin tuotantokustannuksiin tai siihen, että saatavissa oleva teho jää liian pieneksi. Pisimmälle edetään biokaasutuotannon selvityksessä, mutta sopivia yhteistyökumppaneita ei lopulta löydy. Datalämpö nousee vaihtoehdoksi, jossa hukkalämpö sidotaan suoraan paikalliseen verkkoon ja sen tarpeisiin.

Kaukolämmön kustannukset ja päästövaikutukset Suomessa

Hukkalämpö korvaa Saarijärvellä pääasiassa biomassojen polttoa, ja sen arvioidaan vähentävän turpeen ja puun polttoa vuositasolla kolmanneksen. Toukokuusta elokuulle hukkalämmön kerrotaan kattavan kaupungin kaukolämmön tarpeen kokonaan, mikä muuttaa kesäkauden tuotantorakennetta merkittävästi. Saarijärven Kaukolämpö kertoo hukkalämmön korvaavan tuotannossa erityisesti kalliimpaa haketta, ja hintatason asettuvan lähelle turpeella tuotetun lämmön kustannusta. Dubranan mukaan hukkalämmön talteenotto on keskeinen keino pienentää kaukolämmön hiilijalanjälkeä, ja se on ydinkysymys Suomeen suunnitelluissa hankkeissa.

Suomessa datalämpölaitoksia rakennetaan jo usean vuoden ajan, ja niitä on tällä hetkellä parikymmentä. Tekniikka soveltuu erityisesti pieniin kaukolämpöverkkoihin, koska datakeskusten teho mitoitetaan vastaamaan paikallista tarvetta, ja tehohaarukka vaihtelee 1,20 megawatin välillä. Pohjois-Satakunnassa toimiva energiayhtiö Vatajankoski on rakentanut neljä datalämpölaitosta, joista uusin, joulukuussa valmistunut 1 megawatin datakeskus sijaitsee Honkajoella. Vatajankosken tuotantojohtaja Lauri Hölttä arvioi potentiaalin suureksi, koska lähes kaikissa kunnissa on kaukolämpöverkko ja monessa kunnassa lämmön tarve on melko pieni.

Hukkalämmön merkityksen kerrotaan kasvavan lähivuosina, kun sekä energiayhtiöt että datakeskustoimijat etsivät keinoja parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Energiayhtiöt pyrkivät myös hidastamaan kaukolämmön hintojen nousua uusilla tuotantotavoilla, joissa sähköistyminen ja hukkalämmön talteenotto täydentävät perinteisiä polttoon perustuvia ratkaisuja. Pienten datalämpölaitosten yleistyminen tuo markkinalle uudenlaisen toimijamallin, jossa datakeskustoiminta ja kaukolämpö kytkeytyvät suoraan toisiinsa. Kehityksen eteneminen riippuu kuitenkin paikallisesti sekä sähköverkon kapasiteetista että siitä, löytyykö hankkeille sopiva operaattori.

Olemme aiemmin raportoineet Stora Enson Heinolan flutingtehtaan energiaremontista, jonka myötä tehtaan lämmöntuotanto siirtyi täysin biopohjaiseksi ja fossiiliset CO2-päästöt laskivat merkittävästi. Jutussa käsittelimme myös metsäteollisuuden laajempaa energiamurrosta, jossa puun sivuvirrat korvaavat fossiilisia polttoaineita, sekä sitä, miten teollisuuden ylijäämälämpöä voidaan joissain tapauksissa syöttää kaukolämpöverkkoihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?