Hyvinvointialueiden rahoitusongelmat syvenevät diagnoositietojen virheiden vuoksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Hyvinvointialueiden rahoitusongelmat

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

20.03.2026

Hyvinvointialueiden rahoitusongelmat syvenevät diagnoositietojen virheiden vuoksi — Rahoitus uhattuna virheistä

Valtiovarainministeriön tilaama Itä-Suomen yliopiston professorien selvitys vahvistaa, että hyvinvointialueiden rahoituksen pohjana käytettävien diagnoositietojen keruussa ja kirjaamisessa on merkittäviä puutteita. Torstaina luovutettu raportti tukee alueiden aiempia väitteitä siitä, että tietojen vääristymä on voinut leikata niiden rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Selvitys keskittyy kuitenkin tulevien rahoitusmallien korjaamiseen, eikä se ota kantaa aiempien vuosien mahdollisiin hyvityksiin.

Kohokohdat

Hyvinvointialueiden rahoitus jakaantuu edelleen virheellisesti diagnoositietojen kirjaamiskäytäntöjen ja tietojärjestelmien suurten alueellisten erojen vuoksi.
Etelä-Pohjanmaa ei saa hakemaansa noin 110,8 miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2024, ja viisi aluetta hakee jälleen muutosta ministeriön päätökseen.
Huhtikuussa julkaistava uusi rahoituslaskelma näyttää, korjaako tarkempi kirjaaminen alueiden rahoitusosuuksia olennaisesti, vaikuttaen jatkokeskusteluun rahoitusmallin oikeudenmukaisuudesta.

Rahoitusmallin virheet ja korjausten rajat

Hyvinvointialueiden rahoituksesta suuri osa määräytyy sairastavuuden perusteella, jota arvioidaan muun muassa diagnoositietojen avulla. Alueiden mukaan kirjaamiskäytännöt vaihtelevat huomattavasti, ja eroja syntyy myös käytössä olevista tietojärjestelmistä. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa osa alueista katsoo jääneensä ilman niille kuuluvaa rahoitusta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvisen mukaan professorien havainnot vastaavat alueiden omia selvityksiä. Hänen mukaansa keskeinen puute on se, ettei raportti arvioi, kuinka suuri vaikutus virheillä on ollut rahoituksen jakautumiseen. Alueet toivovat yhä oikaisua aiempien vuosien rahoitukseen, mutta selvityksen toimeksianto ei ulotu menneiden päätösten tarkistamiseen.

Rahoituslain uudistus on ollut lausuntokierroksella, ja selvityshenkilöiden työ on osa laajempaa korjausprosessia. Vaikka ongelmat tunnustetaan nyt aiempaa laajemmin, se ei suoraan helpota niiden alueiden taloustilannetta, joille on kertynyt alijäämiä liian vähäisen rahoituksen vuoksi. Siksi raportin käytännön vaikutus jää toistaiseksi rajalliseksi.

Oikaisuvaatimukset ja oikeusprosessit jatkuvat

Useat hyvinvointialueet hakevat edelleen muutosta aiempiin rahoituspäätöksiin. Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Länsi-Uusimaa ja Päijät-Häme hakivat viime vuonna oikaisua, mutta valtiovarainministeriö hylkäsi vaatimukset ja alueet veivät asian hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Järvisen mukaan ratkaisua odotetaan mahdollisesti toukokuussa.

Tänä vuonna vähintään viisi aluetta vaatii jälleen oikaisua ministeriön rahoituspäätökseen. Oikaisuvaatimuksen jättävät Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kanta-Häme. Asia kertoo siitä, että kiista rahoitusmallin oikeudenmukaisuudesta jatkuu myös uuden selvityksen jälkeen.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue sai lisäksi tällä viikolla tiedon, ettei se saa hakemaansa noin 110,8 miljoonan euron lisärahoitusta tälle vuodelle. Päätös lisää painetta alueen talouteen samaan aikaan, kun oikeudellinen arvio aiemmista rahoitusratkaisuista on edelleen kesken. Tämä pitää rahoituskysymyksen keskeisenä riskinä alueiden toiminnalle.

Kevään laskelma testaa kirjaamiskorjaukset

Seuraava rahoituslaskelma julkistetaan Järvisen mukaan huhtikuussa, ja alueet odottavat sitä poikkeuksellisen tarkasti. Viime vuoden aikana hyvinvointialueet ovat hänen mukaansa parantaneet diagnoositietojen kirjaamista, mikä voi vaikuttaa tuleviin rahoitusosuuksiin. Siksi uusi laskelma toimii käytännön mittarina sille, miten paljon tietopohjan korjaaminen muuttaa lopputulosta.

Jos tarkempi kirjaaminen kasvattaa joidenkin alueiden rahoitusta, se tukee väitettä siitä, että aiemmat tiedot ovat vääristäneet järjestelmää olennaisesti. Jos vaikutus jää pieneksi, keskustelu voi siirtyä entistä enemmän itse rahoitusmallin rakenteeseen eikä vain sen tietopohjaan. Molemmissa tapauksissa kevään laskelma on tärkeä signaali hyvinvointialueiden taloussuunnittelulle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksessa kysymys ei ole vain teknisestä tiedonkeruusta, vaan myös palvelutason ja alueellisen tasapuolisuuden turvaamisesta. Alueiden mukaan puutteellinen rahoitus on jo vaikuttanut niiden mahdollisuuksiin ylläpitää palveluja. Tämän vuoksi diagnoositietojen laatu on noussut hallinnollisesta yksityiskohdasta laajaksi julkistalouden ja palvelutuotannon kysymykseksi.

Aiemmin kerroimme valtiovarainministeriön selvityksestä, jonka mukaan diagnoositietojen keruun ja kirjaamisen puutteet sekä alueiden erilaiset käytännöt voivat vääristää hyvinvointialueiden rahoituksen jakautumista. Jutussa korostettiin myös, että tietojärjestelmien ja sääntelyn puutteet heikentävät rahoituspäätösten tietopohjaa, ja että useat alueet ovat hakeneet oikaisua rahoituspäätöksiin diagnosointivirheiden vuoksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?