Keskusta linjaa turvallisuus- ja kasvutavoitteita, varapuheenjohtajavaali kiristyy Tampereella

Keskusta linjaa turvallisuus- ja kasvutavoitteita, varapuheenjohtajavaali kiristyy Tampereella
Keskusta linjaa Tampereella

Keskustan puoluekokous Tampereella vahvistaa Antti Kaikkosen jatkon puolueen johdossa ilman vastaehdokkaita ja nostaa samalla esiin puolueen uuden turvallisuus- ja talouslinjan ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Kokouksen kiivain henkilökilpailu keskittyy varapuheenjohtajapaikkoihin, joihin kytkeytyy myös vaikutusvaltaa mahdollisissa tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Kohokohdat

  • Keskustan puoluekokous hyväksyy viikonloppuna ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta maailman turvallisin maa vuoteen 2030 mennessä.
  • Puolue esittää 2030-luvulle kaikki nuoret koskevaa palvelusvelvollisuutta ja Suomen talouskasvun kaksinkertaistamista keventämällä yritysverotusta Viron mallin mukaisesti.
  • Varapuheenjohtajavaalin kilpailu kiristyy erityisesti Lapin ehdokkaiden välillä sairaalapalvelukiistan vuoksi, puoluesihteerinä jatkaa Antti Siika-aho ilman vastaehdokkaita.

Puoluekokous linjaa uuden suunnan

Ylen mukaan puoluekokous hyväksyy viikonloppuna ohjelman Uusi suunta Suomelle, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta vuoteen 2030 mennessä maailman turvallisin maa. Linjaus painottaa turvallisuutta aikana, jota puolue kuvaa epävakaaksi, samalla kun keskusta hakee vahvempaa asemaa ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja.

Puoluehallitus esittää, että 2030-luvulla siirrytään kaikkia nuoria miehiä ja naisia koskevaan palvelusvelvollisuuteen, jossa vaihtoehtoina ovat asepalvelus tai muu palvelus kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. Huoltovarmuutta puolue vahvistaisi turvaamalla maatalouden tulevaisuutta ja hajauttamalla energiantuotantoa, samalla kun se korostaa koko maan asuttuna pitämistä.

Talouslinjauksissa keskusta tavoittelee Suomen kasvun kaksinkertaistamista muun muassa keventämällä yrityksiin jätettyjen voittojen verotusta Viron mallin suuntaan, parantamalla kotitalousvähennystä ja elvyttämällä rakennusalaa. Lisäksi puolue lupaa jokaiselle suomalaiselle omalääkärin ja vastustaa yli tuhannen oppilaan kouluja sekä yli sadan lapsen päiväkoteja.

Varapuheenjohtajavaali testaa alueellista voimaa

Koska puheenjohtajavaalia ei käytännössä synny, puoluekokouksen henkilövaalien painopiste siirtyy kolmeen varapuheenjohtajapaikkaan. Tehtävät ovat puolueessa merkittäviä myös siksi, että ne voivat avata tien hallitusneuvotteluihin, jos keskusta on vaalien jälkeen mukana hallitusratkaisussa.

Jatkokautta hakevat nykyisistä varapuheenjohtajista kansanedustajat Hilkka Kemppi ja Markus Lohi, kun taas Tuomas Kettunen ei ole enää ehdolla. Uusina ehdokkaina mukana ovat kansanedustajat Jouni Ovaska ja Markku Siponen sekä Karoliina Harjuoja ja Petra Schulze-Steinen.

Lapin ehdokkaiden asetelmaa varjostaa Kemin Länsi-Pohjan sairaalan palvelujen karsimista koskenut kiista, jossa keskustan aluevaltuustoryhmä jakautui kahtia toukokuun äänestyksessä. Harjuoja ja Lohi olivat asiassa eri puolilla, ja puolueessa osa näkee Harjuojan ehdokkuuden vastareaktiona sairaalapäätöksen jälkipyykkiin.

Puoluesihteerinä jatkaa Antti Siika-aho ilman vastaehdokkaita. Kokouksessa voidaan lisäksi äänestää sääntömuutoksesta, jolla presidenttiehdokkaan nimeäminen siirtyisi puoluekokoukselta puoluevaltuustolle ja valtuuston kokoa pienennettäisiin 135 jäsenestä enintään 80 jäseneen.

Juhlavuosi kokoaa puolueväkeä ja vieraita

Keskusta juhlii puoluekokouksessa 120-vuotista toimintaansa ja on kutsunut paikalle kaikki elossa olevat entiset puheenjohtajat ja puoluesihteerit. Kokoukseen osallistuvat myös puolueesta vuonna 2023 eronnut kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen sekä entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.

Paikalle on tulossa myös perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini toimittajan roolissa. Soini kirjoittaa blogissaan ratkaisevansa mahdolliset ehdokassuunnitelmansa eduskuntavaaleihin "elonkorjuun aikaan", käytännössä todennäköisesti elokuussa.

Kerroimme aiemmin nuorten viljelijöiden kasvuhalukkuudesta ja siitä, miten monet panostavat uusiin energiaratkaisuihin sekä teknologioihin, kuten drooneihin ja tarkkuusviljelyyn. Samalla artikkelissa korostuivat kannattavuusongelmat, matalat tuottajahinnat sekä poliittinen epävarmuus ja tukijärjestelmien muutokset, jotka jarruttavat investointeja. Tausta valaisee, miksi huoltovarmuus ja pitkäjänteinen linja maatalouden ja energian osalta nousevat toistuvasti keskeisiksi teemoiksi myös politiikan ohjelmatyössä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.