Lähi-idän sota kasvattaa energiakuljetusten ja maailmantalouden riskejä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Lähi-idän sota ja riskit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

21.03.2026

Lähi-idän sota kasvattaa energiakuljetusten ja maailmantalouden riskejä — Sota uhkaa energiakuljetuksia

Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Juha Mäkelä arvioi Ylen Ykkösaamussa, että Persianlahden ja Levantin alueelle laajentunut sota lisää jo nyt painetta globaaliin talouteen, koska iskukohteet ovat siirtyneet sotilaskohteista energia-infrastruktuuriin. Hänen mukaansa erityinen riski liittyy merikuljetuksiin, jos konfliktin vaikutukset ulottuvat nykyistä laajemmin Hormuzinsalmen ja Punaisenmeren reiteille. Tilanne jatkuu kolmatta viikkoa ja nostaa samalla epävarmuutta U.S.:n tavoitteista alueella.

Kohokohdat

Energiakohteisiin kohdistuvat iskut Lähi-idän konfliktissa ovat laajentaneet vaikutukset suoraan maailmanmarkkinoille, kasvattaen energian hintaa ja toimitusriskejä.
Hormuzinsalmen ja Bab el-Mandebin salmen mahdollisten häiriöiden arvioidaan voivan pysäyttää Aasian ja Euroopan välisen merenkulun Suezin kanavan kautta, mikä olisi maailmantaloudelle katastrofaalista.
Kuljetusreittien pidentyminen lisäisi merirahdin kestoa 10–15 päivällä, nostaen tavaroiden ja energian hintoja sekä kasvattaen poliittista painetta U.S.:ssa.

Energiakohteisiin kohdistuvat iskut muuttavat sodan luonnetta

Mäkelän mukaan viikon aikana nähty siirtymä energiakohteiden pommituksiin on sodassa merkittävä käänne. Hän sanoo, että tällaiset iskut rikkovat sodan oikeussääntöjä ja laajentavat konfliktin vaikutuksia suoraan maailmanmarkkinoille. Hänen arvionsa mukaan kyse ei enää ole vain sotilaallisten kykyjen heikentämisestä, vaan myös taloudellisen paineen kasvattamisesta koko alueella.

Mäkelä kuvaa, että Israelin iskut Iranin tuotantolaitoksiin johtivat vastareaktioon, jossa Iran piti Persianlahden arabimaiden tuotantolaitoksia laillisina kohteina. Tämä lisää hänen mukaansa painetta erityisesti Kuwaitissa, Bahrainissa, Qatarissa, Arabiemiirikunnissa ja Saudi-Arabiassa. Samalla alueen perinteinen luottamus U.S.:n tarjoamaan turvatakuuseen joutuu entistä kovempaan testiin.

Hänen mukaansa Israelin ja Iranin välinen vastakkainasettelu näkyy nyt myös siinä, että siviili-infrastruktuurista tulee osa sodankäyntiä. Tällä on suora vaikutus energian hintaan, toimitusvarmuuteen ja sijoittajien riskikäsitykseen. Laajentuva kohdevalikoima tekee konfliktista aiempaa vaikeammin hallittavan.

U.S.:n tavoitteet ja merireittien turvaaminen jäävät epäselviksi

Mäkelä arvioi, että U.S.:n tavoitteet ovat olleet sodassa epäselviä alusta lähtien. Hänen mukaansa Washington on voinut odottaa Iranin hallinnon nopeampaa horjumista, mutta hallintojärjestelmä on osoittautunut arvioitua kestävämmäksi. Tämä on hämärtänyt sitä, pyritäänkö ensisijaisesti sotilaalliseen heikentämiseen, ydinaseohjelman tuhoamiseen vai laajempaan poliittiseen muutokseen.

Presidentti Donald Trump voi Mäkelän mukaan silti esittää joitakin tavoitteita saavutetuiksi, koska Iranin merivoimien kykyjä on heikennetty, ballististen ohjusten käyttöön on vaikutettu ja maan ilmavoimat ovat käytännössä olemattomat. Samaan aikaan U.S. tuo alueelle merijalkaväkeä, minkä Mäkelä liittää mahdollisesti Hormuzinsalmen liikenteen turvaamiseen. Tämä kertoo siitä, että operaatio painottuu yhä enemmän myös kaupallisten merireittien suojaamiseen.

Mäkelä sanoo lisäksi, että Trumpin retoriikka Nato-maita kohtaan on kova, mutta sen taustalla on huoli liittolaisten osallistumisesta ja yhtenäisyydestä. Torstaina viisi Euroopan maata ja Japani ilmoittautuivat auttamaan Hormuzinsalmen liikenteen varmistamisessa. Hänen mukaansa tämä voi tukea liittolaisten koordinaatiota, vaikka poliittinen viestintä pysyy kärjekkäänä.

Punaisenmeren häiriö voisi nostaa kustannuksia laajasti

Mäkelä pitää erityisen vakavana sitä mahdollisuutta, että Jemenin huthit liittyvät konfliktiin. Hänen mukaansa Bab el-Mandebin salmen sulkeutuminen samaan aikaan, kun Hormuzinsalmi on jo häiriintynyt, käytännössä pysäyttäisi Aasian ja Euroopan välisen meriliikenteen Suezin kanavan kautta. Tällainen kehitys olisi hänen arvionsa mukaan maailmantaloudelle katastrofaalinen.

Pidemmät kuljetusreitit lisäisivät talousasiantuntijoiden mukaan merikuljetusten kestoa 10-15 päivällä. Tämä nostaisi tavaroiden hintoja laajasti ja lisäisi samalla energian hinnan kautta poliittista painetta myös U.S.:ssa. Vaikutukset ulottuisivat sekä teollisuuden toimitusketjuihin että kuluttajahintoihin.

Suomi tukee tilanteessa diplomaattista ratkaisua ja liikenteen sujuvuuden turvaamista, Mäkelä toteaa. Hänen mukaansa keskeinen tavoite on estää kriisin muuttuminen globaaliksi öljy- ja kaasushokiksi. Samalla hän varoittaa, että sodan jälkeinen jälleenrakennus voi muodostua vuosikymmeniä kestäväksi taloudelliseksi taakaksi koko alueelle.

Kerroimme aiemmin, että Yhdysvaltain ja Israelin iskut Iraniin sekä Hormuzinsalmen häiriöt ovat nostaneet raakaöljyn hintaa ja heijastuneet Suomessa nopeasti polttoaineen ja lainanhoidon kustannuksiin. Jutussa korostui, että energian kallistuminen voi levitä laajasti myös logistiikkaan, lentämiseen, ruokaketjuun ja tuontitavaroihin, jos kriisi pitkittyy.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?