Entinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ratia arvioi Ylen mukaan, että Lahti Energialla ei ole taloudellista liikkumavaraa maksaa Lahden kaupungille 7 miljoonan euron osinkoa nykyisellä tulos- ja velkatasolla. Hänen mukaansa osingonmaksu perustuu emoyhtiön kannalta heikkoon tulokseen, vaikka konsernitulos näyttää selvästi suuremmalta. Keskustelu osingoista nousee esiin samalla, kun yhtiö pyrkii keventämään velkataakkaansa ennen 2030-luvun uusia investointitarpeita.
Kohokohdat
- Lahti Energian emoyhtiön tulos vuonna 2023 oli 4,7 miljoonaa euroa, ja ilman 15 miljoonan euron konserniavustusta se olisi ollut selvästi heikompi.
- Osingonmaksu vaikeuttaa yhtiön noin 350 miljoonan euron velkojen lyhentämistä, ja kaupungin odottamat osingot maksetaan käytännössä velkarahalla.
- Lahden kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2024 äänin 25–33, ettei Lahti Energian 49 prosentin vähemmistöosuuden myyntiselvitystä aloiteta.
Osingonmaksun perusteet ja tulosluku
Ratia sanoo, että julkisuudessa esillä ollut 19,2 miljoonan euron konsernitulos antaa liian myönteisen kuvan yhtiön kyvystä maksaa omistajalleen osinkoa. Hänen mukaansa osingot maksetaan emoyhtiön, ei konsernin, tuloksesta, ja emoyhtiön tulos oli viime vuonna 4,7 miljoonaa euroa. Ratia lisää, että ilman Lahti Energia siirtoverkko oy:n maksamaa 15 miljoonan euron konserniavustusta emoyhtiön tulos olisi ollut vielä heikompi.
Ratian arvion mukaan yhtiö velkaantuu samalla tasolla, jolla kaupunki odottaa saavansa osinkoja. Hän myös väittää, että Lahden kaupunki lainaa yhtiölle osingonmaksuun tarvittavaa rahaa. Hänen laskelmissaan yhtiön nykyinen tuottoprosentti jää noin 0,6 prosenttiin, kun omistaja-arvoon suhteutettuna sen pitäisi olla noin 5 prosenttia.
Velkataakka hidastaa rahoitusliikkumavaraa
Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Juha Rostedt ei kiistä sitä, että osingonmaksu vaikeuttaa velkojen lyhentämistä. Hänen mukaansa voidaan sanoa, että jos velkaa on ja osinkoa maksetaan, osinkoa maksetaan käytännössä velalla. Lahti Energialla on noin 350 miljoonan euron velat kahdesta suuresta voimalaitosinvestoinnista, jotka yhtiö teki 2010-luvulla.
Rostedt sanoo, että omistaja päättää osinkotason, mutta suuremmat osingot heikentäisivät mahdollisuuksia maksaa velkaa pois. Yhtiön uuden strategian mukaan tavoitteena on keventää velkataakkaa 2030-luvulle mentäessä, jotta tulevia investointeja voidaan rahoittaa. Rostedtin mukaan yhtiöllä voi olla 2030-luvulla edessään uusi voimalaitosinvestointi, mutta energiamarkkinan murros tekee vielä epäselväksi, millaisia ratkaisuja silloin tarvitaan.
Omistuslinja jakaa näkemyksiä Lahdessa
Ratia katsoo, ettei yhtiö voi kasvattaa omistajatuottoa nostamalla hintoja, koska kaukolämmön ja sähkönsiirron hinnat ovat jo maan korkeimpia. Hänen mielestään omistajan pitäisi edelleen pohtia 49 prosentin vähemmistöosuuden luopumista. Kysymys omistusrakenteesta on ollut Lahdessa poliittisesti herkkä jo pidempään.
Kaksi vuotta sitten Lahden kaupunki valmisteli selvitystä siitä, kannattaisiko Lahti Energian vähemmistöosuus myydä. Hanke herätti vastustusta, ja kuntalaisaloite keräsi torilla yli 9 000 nimeä myyntiä vastaan. Lahden valtuusto päätti toukokuussa 2024 äänin 25,33, ettei myyntiselvitystä aloiteta, ja Ratia arvioi päätöstä edeltäneen mielipidevaikuttamisen vahingoittaneen kaupungin taloudellista keskustelua.
Kerroimme aiemmin hallituksen kiireellisestä valmistelusta energian ja polttoaineiden hinnannousun hillitsemiseksi ennen kehysriihtä. Jutussa käsiteltiin keinoja, kuten jakeluvelvoitteen ja polttoaineverotuksen muutoksia sekä kohdennettua tukea, ja arvioitiin niiden vaikutuksia inflaatioon, ostovoimaan, valtiontalouteen ja investointiympäristöön.
Viimeisimmät Government uutiset
- Forex
- Crypto