Suomen selvitys kyseenalaistaa suuren ydinvoimalan kannattavuuden

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Ydinvoimalan kannattavuus Suomessa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

26.03.2026

Suomen selvitys kyseenalaistaa suuren ydinvoimalan kannattavuuden — Suuren ydinvoimalan kannattavuus?

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama ja keskiviikkona julkistettu AFRY Management Consultingin selvitys arvioi, että ydinvoiman lisärakentamisen vaihtoehtojen taloudellinen toteuttamiskelpoisuus eroaa Suomessa selvästi. Selvityksen mukaan uusi suuri ydinvoimala ei ole nykyoletuksin markkinaehtoisesti kannattava, kun taas pienydinvoimaloilla ja nykyisten laitosten käyttöiän pidennyksillä on vahvemmat edellytykset edetä. Arvio ajoittuu tilanteeseen, jossa hallitus hakee keinoja kasvattaa sähkön- ja energiantuotantoa teollisten investointien tukemiseksi.

Kohokohdat

Uuden 2 400 megawatin ydinvoimalan rakentaminen vaatisi vuosittain 330–820 miljoonan euron tuen sekä 11 miljardin euron lainatakauksen.
Nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiän pidennys on selvityksen mukaan selvästi kannattavin vaihtoehto, koska se alentaa sähkön hintaa eikä vaadi tukia.
Pienydinvoimalat ovat markkinaehtoisesti toteuttamiskelpoisempia kuin suuret laitokset, mutta niidenkin investoinneissa riskit ovat huomattavat ja aikataulu ulottuu 2030-luvulle.

Selvitys arvioi tukitarpeen ja investointiriskit

Selvityksessä tarkastellaan kolmea päävaihtoehtoa, uuden suuren ydinvoimalan rakentamista, pienydinvoimaloita sekä nykyisten laitosten käyttöiän pidentämistä. Perinteisen, 2 400 megawatin ydinvoimalan rakentaminen edellyttäisi arvion mukaan mittavaa valtion tukea. Vuosittaiset menot voisivat olla 330-820 miljoonaa euroa, ja lainatakauksiin voisi sitoutua 11 miljardia euroa.

Selvityksen mukaan suuren laitoksen suorat hyödyt ylittävät kustannukset vain, jos sähkön hinta pysyy korkeana. Arviossa muistutetaan myös länsimaissa nähtyihin ydinvoimahankkeiden suuriin kustannusylityksiin ja viivästyksiin. Valtion mahdollisuudet hallita näitä riskejä ovat raportin mukaan rajalliset.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo tiedotustilaisuudessa, että tällä hallituskaudella uuden suuren laitoksen investointipäätös on epätodennäköinen. Hän ei kuitenkaan halua luopua tavoitteesta, että Suomeen voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa myös isompia ydinenergialaitoksia. Hallituksen linja pysyy siten ydinvoiman lisärakentamisen suhteen avoimena, vaikka selvitys nostaa esiin merkittäviä taloudellisia esteitä.

Pienydinvoimalat ja käyttöiän pidennykset nousevat vahvemmiksi vaihtoehdoiksi

Selvityksen perusteella pienydinvoimaloilla on suurempia laitoksia paremmat edellytykset markkinaehtoiseen toteutukseen, erityisesti silloin kun laitos tuottaa vain lämpöä. Riskit ovat kuitenkin näissäkin hankkeissa huomattavat. Selvittäjien mukaan sähköä ja lämpöä tuottavaan 300 megawatin laitokseen pitäisi investoida noin kolme miljardia euroa, ja 100 megawatin lämpölaitokseen noin 0,4 miljardia euroa.

Lämmöntuotantoon tarkoitetut pienydinvoimalat voisivat raportin mukaan tukea myös kaukolämmön tuotannon uudistamista. Jos rakentaminen käynnistyisi nyt, uutta ydinvoimaa voisi tulla kaupalliseen käyttöön 2030-luvulla. Tämä aikataulu kytkee pienydinvoiman erityisesti pidemmän aikavälin energia- ja teollisuuspolitiikkaan.

Nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiän jatkaminen on selvityksen mukaan järkevää kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa. Raportti arvioi, että se alentaa sähkön hintaa eikä vaadi valtiontukia. Tämä tekee käyttöiän pidennyksistä taloudellisesti selkeimmän vaihtoehdon verrattuna uusiin suuriin investointeihin.

Sähkön kysynnän kasvu ohjaa hallituksen energialinjaa

Hallituksen suunnitelmien taustalla on odotus siitä, että sähkönkulutus kasvaa Suomessa merkittävästi teollisten investointien vuoksi. Selvityksen mukaan ydinvoiman lisärakentamisella olisi pitkällä aikavälillä sähkön hintaa alentava vaikutus. Samalla se vahvistaisi sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta.

Energiapoliittinen kysymys ei siten koske vain yksittäisten hankkeiden kannattavuutta, vaan myös sitä, millä teknologioilla kasvava kysyntä katetaan. Suuret laitokset tarjoavat paljon kapasiteettia, mutta vaativat huomattavaa julkista riskinottoa. Pienemmät yksiköt ja käyttöiän pidennykset näyttäytyvät selvityksen valossa hallitummilta vaihtoehdoilta Suomen markkinassa.

Hallitus toimitti kaksi viikkoa sitten eduskuntaan esityksen uudeksi ydinenergialaiksi, jonka tavoitteena on sujuvoittaa ydinvoimainvestointeja. Lakihanke antaa taustaa myös nyt julkaistulle selvitykselle. Päätöksenteko ydinvoiman tulevasta roolista jatkuu samalla, kun taloudelliset reunaehdot tarkentuvat.

Raportoimme aiemmin Etlan päivitetystä kasvuennusteesta, jossa Suomen BKT:n kasvuennustetta laskettiin energian hinnannousun riskin ja Persianlahden kriisin seurauksena. Julkaisussa korostettiin, että öljyn hinnan nousu ja energiamarkkinoiden epävarmuus voivat heijastua investointeihin, kulutukseen sekä julkiseen talouteen, vaikka perusura pysyy toistaiseksi kasvun puolella.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?