Suomi torjuu jakeluvelvoitteen laskun polttoainekulujen noustessa
Ylen Ykkösaamussa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo, että polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentaminen ei ole nopea eikä tehokas tapa vastata Iranin sodan nostamiin energiakustannuksiin. Hallitus arvioi hänen mukaansa muita toimia, jos pitkittyvä hintapaine alkaa näkyä voimakkaammin logistiikan kustannuksissa ja työmatkaliikenteessä Suomessa. Keskustelu liittyy laajemmin siihen, miten valtio lieventää kuljetusalan ja kotitalouksien kustannusrasitusta ilman tilapäisiä polttoainetukia.
Kohokohdat
- Suomen hallitus ei aio laskea jakeluvelvoitetta, vaan harkitsee työmatkavähennyksen korotusta ja veronpalautuksia ammattiliikenteelle polttoaineen hinnannousun vuoksi.
- Jakeluvelvoitteen ylläpito tukee energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista kansainvälisissä kriiseissä.
- Turpeen käyttöä kasvatetaan vain huoltovarmuusvarastoinnissa, koska sen laajempi poltto nostaisi energiakustannuksia eikä tarjoa ratkaisua nykyiseen hintakriisiin.
Hallitus arvioi verokeinoja hinnannousuun
Polttoaineiden kallistuminen lisää painetta löytää keinoja, joilla vaikutuksia voidaan tasata yrityksille ja kotitalouksille. Perussuomalaiset on esittänyt jakeluvelvoitteen laskemista, mikä tarkoittaisi fossiiliseen polttoaineeseen sekoitettavan biopolttoaineen osuuden pienentämistä nykyisestä 19,5 prosentista. Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus ei kuitenkaan harkitse Ruotsin kaltaisia tilapäisiä tukia liikennepolttoaineille, vaikka hintakehitystä seurataan.
Multala nostaa vaihtoehdoiksi työmatkavähennyksen korottamisen sekä veronpalautukset ammattiliikenteelle. Molemmat keinot keventäisivät kustannuksia, mutta samalla ne vähentäisivät valtion verotuloja. Hallituksen harkinta kohdistuu siksi toimiin, joilla helpotusta voidaan kohdentaa ilman nopeita muutoksia jakeluvelvoitteeseen.
Energiaomavaraisuus tukee Suomen asemaa
Ministerin mukaan jakeluvelvoite on ilmastopolitiikan lisäksi myös huoltovarmuus- ja riippuvuuskysymys, koska se vähentää tarvetta tuoda fossiilisia polttoaineita ulkomailta. Biopohjaisia polttoaineita voidaan valmistaa Suomessa, mikä vahvistaa kotimaisen energiajärjestelmän kestävyyttä kansainvälisen kriisin aikana. Multalan mukaan Suomen energiatilanne on nyt parempi kuin monissa Keski-Euroopan maissa.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole pulaa polttoaineista, eikä hintojen nousu ole siirtynyt sähkön hintaan samalla tavalla kuin muualla Euroopassa. Tämä kertoo ministerin arvion mukaan siitä, että Suomi on onnistunut siirtymään energiantuotannossa pois fossiilisista lähteistä. Hän katsoo, että nykytilanne tukee linjaa, jossa irtautumista fossiilisista polttoaineista jatketaan myös kriisiaikana.
Turpeen rooli jää huoltovarmuuteen
Polttoainekeskustelun rinnalla esiin on noussut myös turpeen käytön lisääminen, jota on ehdotettu opposition lisäksi osin hallituspuolueiden suunnalta. Multalan mukaan fossiilinen turve kuuluu päästökaupan piiriin, joten käytön kasvattaminen nostaisi energian hintaa eikä tarjoaisi kustannuspaineisiin yksinkertaista ratkaisua. Siksi turpeen laajempi käyttö ei ministerin mukaan vastaa nykyiseen hintakriisiin tehokkaasti.
Turpeella on hänen arvionsa mukaan silti merkitystä varautumisessa. Multala painottaa, että sitä on tärkeää pitää varastossa huoltovarmuuden vuoksi. Tämä rajaa turpeen roolia enemmän varajärjestelyksi kuin aktiiviseksi keinoksi alentaa energian tai liikennepolttoaineiden kustannuksia.
Kerroimme aiemmin polttoaineiden hinnannousun ja laajempien elinkustannuspaineiden kiristäneen keskustelua hallituksen tukitoimista. Tuolloin pääministeri Petteri Orpon mukaan Suomi ei valmistellut liikennepolttoaineille Ruotsin kaltaisia tilapäisiä alennustukia, vaan valtiovarainministeriölle annettiin tehtäväksi etsiä vaihtoehtoja siltä varalta, että taloudellinen kriisi syvenee.
Viimeisimmät Natural Gas uutiset
- Forex
- Crypto