Nordea arvioi korkojen nousun painavan Suomen kasvua

Nordea arvioi korkojen nousun painavan Suomen kasvua
Korot rasittavat kasvua

Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan korkojen viimeaikainen nousu heikentää jo Suomen talousnäkymiä, kun 12 kuukauden euribor on torstaina 2. huhtikuuta 2,80 prosentissa. Artikkelin mukaan euriborkorot heiluvat voimakkaasti Iranin sodan vuoksi, mikä lisää epävarmuutta sekä rahoitusmarkkinoilla että kotitalouksissa. Von Gerich arvioi, että vaikutusten lopullinen suuruus riippuu siitä, kuinka pitkään korot pysyvät korkealla ja nousevatko ne vielä lisää.

Kohokohdat

  • 12 kuukauden euribor nousi 24. maaliskuuta 2,93 prosenttiin, mikä on suurin päiväliike sitten vuoden 2008 ja indikoi jatkuvaa korkoheiluntaa.
  • Nordea arvioi, että korkojen nousu ja siihen liittyvä epävarmuus painavat Suomen BKT:n kasvua erityisesti asuntovelallisten ja kuluttajien luottamuksen kautta.
  • EKP ei nostanut ohjauskorkojaan maaliskuussa, mutta mahdollinen koronnosto jo huhtikuussa liittyy energian hinnan nousuun ja geopoliittisen tilanteen pitkittymiseen.

Korkoliike haastaa kasvuodotuksia

Von Gerich sanoo, että on vielä liian aikaista arvioida tarkasti, kuinka suuriksi vaikutukset muodostuvat. Hänen mukaansa negatiivisia kasvuvaikutuksia kuitenkin tulee, ja ne osuvat erityisesti Suomeen nykyisessä tilanteessa. Hänen arvionsa mukaan kehitys näkyy myöhemmin toteutuneissa kasvuluvuissa.

12 kuukauden euribor, jota käytetään Suomessa yleisesti asuntolainojen viitekorkona, nousi tiistaina 24. maaliskuuta 2,93 prosenttiin, mikä oli jutun mukaan suurin päiväliike sitten vuoden 2008. Sen jälkeen vuoden euribor on pysytellyt noin 2,8 ja 2,9 prosentin välillä. Von Gerich pitää mahdollisena, että suuria heilahduksia nähdään markkinalla myös jatkossa.

Euroopan keskuspankki päättää ohjauskoroista kuukausittaisissa korkokokouksissaan. Maaliskuun kokouksessa EKP piti ohjauskorot ennallaan. Von Gerich ei usko korkojen vakiintuvan nykyiselle tasolle, vaan arvioi niiden joko laskevan tilanteen rauhoittuessa tai nousevan edelleen, jos kriisi pitkittyy.

Kuluttajien luottamus ja lainakulut paineessa

Korkojen heilunta vaikuttaa analyytikon mukaan myös suomalaisiin kuluttajiin lisäämällä epävarmuutta. Samalla sodasta johtuva energian kallistuminen voi pitää kuluttajien luottamuksen matalana tai painaa sitä vielä alemmaksi. Tämä tukisi korkeaa säästämisastetta ja lykkäisi yksityisen kulutuksen odotettua toipumista.

Von Gerichin mukaan perusennusteessa on aiemmin varauduttu siihen, että näkymien selkeytyminen laskisi säästämisastetta ja työttömyysastetta, mikä puolestaan vahvistaisi luottamusta ja kulutusta. Hänen mukaansa nykyinen korko- ja energiakehitys toimii tätä skenaariota vastaan. Vaikutukset osuvat samalla myös asuntovelallisiin, joiden lainanhoitokulut reagoivat viitekoron muutoksiin.

Von Gerich ei pidä todennäköisenä, että EKP nostaisi korkoja vielä tämän kuun kokouksessaan. Hänen mukaansa koronnosto jo huhtikuussa on kuitenkin mahdollinen, jos Iranin sota ei osoita helpottamisen merkkejä ja energian hinnat nousevat lisää. Tällöin markkinoiden nykyinen korkopaine voi välittyä aiempaa suoremmin myös kotitalouksien rahoituskustannuksiin.

Kerroimme aiemmin Valtiokonttorin arvion valtion takaamien asuntolainojen maksuviiveiden kasvusta taloustilanteen heikennyttyä. Jutussa käsiteltiin, miten viiveiden lisääntyminen voi kasvattaa pankeille maksettavia takauskorvauksia ja lisätä paineita julkisen takausjärjestelmän riskienhallintaan. Taustalla on kotitalouksien kiristyvä maksukyky, joka voi heijastua laajemmin asuntorahoitusmarkkinan riskeihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.