Suomen ohjelmisto- ja peliala kasvattaa palveluviennin roolia
Suomen tavaraviennin pitkään jatkunut heikkous korostaa palveluviennin kasvavaa merkitystä talouden tulevalle suunnalle. Erityisesti ohjelmisto- ja peliteollisuus sekä muu ICT-sektori nostavat palveluvientiä aikana, jolloin perinteinen teollisuus etenee hitaasti.
Kohokohdat
- Suomen palveluvienti on kolminkertaistunut 20 vuodessa, kattaen nyt noin kolmanneksen kokonaisviennistä, kun tavaraviennin osuus on kaksi kolmasosaa.
- Ohjelmisto- ja pelialalla digipalveluiden vientiarvonlisä muodostuu lähes kokonaan kotimaassa, lisensointien skaalaamisen ja matalien vientikustannusten vuoksi.
- Huolimatta ohjelmistoalan ja immateriaalioikeuksien ylijäämästä, Suomen palvelutase pysyy alijäämäisenä, koska T&K-, kuljetus- ja matkailupalvelut tuottavat tappiota.
Palveluviennin kasvu muuttaa vientirakennetta
Ylen mukaan Suomen palveluvienti on kolminkertaistunut 20 vuodessa, vaikka tavaravienti on pysynyt suunnilleen kahden vuosikymmenen takaisella tasolla. Muutos näkyy erityisesti ICT-alalla, jossa tietoliikenne, tietotekniikka ja tietopalvelut kasvavat muuta vientiä vahvemmin.Kokonaisviennistä palveluiden osuus on nyt noin kolmannes ja tavaroiden noin kaksi kolmasosaa. Lähitapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaro sanoo, että käynnissä on murros, jossa palvelut ottavat aiempaa suuremman osuuden kokonaisviennistä, vaikka kehitys etenee edelleen hitaasti.
Nummiaron mukaan ohjelmistojen kaupallinen skaalaaminen onnistuu suhteellisen pienillä lisäkustannuksilla verrattuna perinteiseen teolliseen tuotantoon. Pelialalla uuden lisenssin toimittaminen ei käytännössä vaadi vastaavia raaka-aine-, työ- tai kuljetuskuluja kuin esimerkiksi metalliteollisuuden tuotteiden valmistus ja vienti.
Digitaalisissa palveluissa kotimainen arvonlisä voi olla selvästi suurempi kuin tavaraviennissä. Kun raaka-aineisiin nojaavassa teollisuudessa suuri osa viennin bruttoarvosta syntyy ulkomailta hankituista panoksista, suomalaisen ohjelmistoyrityksen viennin arvonlisä voi muodostua lähes kokonaan kotimaassa.
Osaaminen, tietoturva ja datakeskukset tukevat näkymiä
ICT-palveluiden kasvun jatkuminen edellyttää Nummiaron mukaan panostuksia osaamiseen ja työikäisen väestön kykyyn hyödyntää digitalisaatiota ja tekoälyä. Paikasta riippumattomien palvelujen myynti ulkomaille tukee mallia, jossa aineettomia tuotteita voidaan kehittää Suomessa ja toimittaa kansainvälisille markkinoille digitaalisesti.Geopoliittinen tilanne luo samalla uusia kysyntäalueita suomalaiselle osaamiselle. Ukrainan sota, Itämeren kaapelikatkot sekä laajemmat hybridiuhat lisäävät tarvetta tietoturvaan ja muihin ICT-ratkaisuihin, joissa Suomella on Nummiaron mukaan kilpailukykyä.
Datakeskukset ovat toinen alue, jossa Suomi voi hyötyä asemastaan. Puhdas energia, erityisesti tuulivoima, viileä ilmasto ja energiaomavaraisuuden vahvistuminen tukevat datakeskuksiin liittyviä investointeja ja vientimahdollisuuksia.
Palveluviennin vahvistumisesta huolimatta Suomen palvelutase on edelleen alijäämäinen. Ohjelmistoala ja immateriaalioikeudet tuottavat ylijäämää, mutta tutkimus- ja kehityspalvelut, kuljetus ja matkailu jäävät miinukselle, mikä osoittaa, että rakennemuutos on käynnissä mutta ei vielä valmis.
Aiemmassa jutussamme Microsoftin AI-strategian etenemistä käsiteltiin Build 2026 -tapahtuman julkistusten kautta, mukaan lukien uudet mallit, agenttityökalut ja terveydenhuollon yhteistyö. Lisäksi tarkastelimme, miten Azuren vahva kehitys ja AI-liikevaihdon kasvu näkyvät yhtiön pitkän aikavälin näkymissä, vaikka osake liikkui lyhyellä aikavälillä teknisesti laskupaineessa.
Viimeisimmät Dukascopy uutiset
- Forex
- Crypto