Suomen ekonomistit esittävät eläke- ja veromuutoksia valtiontalouden sopeutukseen

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Ekonomistit: eläke- ja veromuutokset

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Keskuspankkien uutiset

Sholanke Dele

08.04.2026

Suomen ekonomistit esittävät eläke- ja veromuutoksia valtiontalouden sopeutukseen — Ekonomistit ehdottavat sopeutusta

Ylen kyselyyn vastanneet kahdeksan ekonomistia arvioivat, että Suomen julkisen talouden 8,0-11,0 miljardin euron sopeutustarve vaatii ennen kaikkea menoleikkauksia, ja useimpien mukaan myös eläkejärjestelmään on puututtava. Kyselyn perusteella seitsemän vastaajaa kahdeksasta katsoo, ettei eläkkeitä voida jättää sopeutuksen ulkopuolelle, jos hyvinvointivaltion palveluja halutaan suojata. Keskustelu liittyy ensi vaalikauden finanssipolitiikkaan ja valtiovarainministeriön arvioon säästöpaineesta.

Kohokohdat

Seitsemän kahdeksasta ekonomistista kannattaa joko eläkkeiden leikkaamista tai rakenteellista muuttamista valtiontalouden sopeutuksessa.
Merkittävin muutos kohdistuisi tuleviin eläkkeisiin, kuten korkeakoulututkintoon perustuvan eläkehyödyn poistaminen ja palkattomien kausien eläkekertymien sopeutus.
Ekonomistit esittävät veronkiristyksiä kiinteistö-, haitta- ja arvonlisäveroihin sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen, ja osa peruuttaisi yhteisöveron alennuksen.

Eläkejärjestelmä nousi säästölistan kärkeen

Seitsemän ekonomistia kahdeksasta kannattaa joko eläkkeiden leikkaamista tai niiden rakenteellista muuttamista osana julkisen talouden tasapainotusta. Helsingin yliopiston ja VATTin professori Roope Uusitalo sanoo, että eläkkeiden rajaaminen sopeutuksen ulkopuolelle kasvattaisi painetta leikata muista menoista. Myös Helsingin yliopiston vieraileva professori Vesa Vihriälä katsoo, että ilman eläkemuutoksia sopeutustaakka kohdistuisi liikaa muuhun sosiaaliturvaan ja palveluihin. Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi muistuttaa, että työeläkkeet muodostavat suurimman yksittäisen sosiaaliturvan menoerän.

Tuleviin etuuksiin ehdotetaan suurimpia muutoksia

Vastaajista seitsemän poistaisi ainakin korkeakoulututkintojen perusteella kertyvän eläkekarttuman, joka nostaa vuoden 2005 jälkeen valmistuneiden eläkettä. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Päivi Puonti pitää palkattomien kausien eläkekertymien sopeuttamista perusteltuna, koska vaikutus kohdistuisi tuleviin eläkkeisiin eikä heikentäisi työnteon kannusteita. Suomen Pankin Essi Eerola ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki suhtautuvat varovaisemmin jo maksussa olevien eläkkeiden leikkauksiin, vaikka väliaikaisia indeksijäädytyksiä pidetään osin mahdollisina. SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà poikkeaa enemmistöstä eikä koskisi eläkkeisiin lainkaan.

Veronkorotuksia haetaan osingoista ja kulutusveroista

Ekonomistien mukaan menoleikkausten rinnalle tarvitaan veronkiristyksiä, joita nähtäisiin esimerkiksi kiinteistöveroissa, haittaveroissa sekä alennetuissa arvonlisäverokannoissa. Useampi vastaaja puuttuisi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennukseen, ja osa tekisi päätöksiä jo kevään kehysriihessä. Vesa Vihriälä peruisi lisäksi ensi vuodelle päätetyn yhteisöveron alennuksen ja korvaisi sen tarkemmin kohdennetuilla kasvutoimilla. Kyselyssä nousivat esiin myös yritys- ja maataloustukien karsiminen sekä mahdolliset maltilliset lukukausimaksut korkeakouluihin, vaikka näkemykset niiden vaikutuksista jakautuvat.

Kirjoitimme aiemmin eläkejärjestelmään kohdistuvista kasvavista sopeutuspaineista, kun puolueet hakevat ensi hallituskaudella 8–11 miljardin euron julkisen talouden tasapainotusta. Tuolloin esillä olivat muun muassa työeläkeindeksiin puuttuminen, palkattomien jaksojen ja tutkintojen perusteella kertyvän eläkekarttuman leikkaaminen sekä vaihtoehtona eläkkeiden verotuksen muuttaminen, samalla kun korostettiin luottamuksen merkitystä järjestelmän vakaudelle.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?