Suomi vie ennakoivaa terveydenhuoltoa kohti laajempaa käyttöönottoa
Eduskunnassa loppusuoralla oleva lakimuutos sallii aiempaa selkeämmin potilasdatan ja teknologian käytön sairastumisriskien tunnistamiseen, YLE kertoo. Muutos tukee Suomessa jo käynnissä olevia hankkeita, joissa tekoälyä ja muuta analytiikkaa käytetään havaitsemaan esimerkiksi diabeteksen, mielenterveysongelmien ja vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien riskejä ennen oireiden ilmaantumista. Tavoitteena on siirtää terveydenhuollon painopistettä kalliista erikoishoidosta varhaisempaan puuttumiseen ja ehkäisyyn.
Kohokohdat
- Valmisteilla oleva lakimuutos sallii terveydenhuollon ammattilaisten oma-aloitteiset yhteydenotot potilaisiin merkittäviä sairastumisriskejä havaittaessa, parantaen riskien varhaistunnistusta Suomessa.
- Pilotit, kuten Kanta-Hämeen MieliReitti ja Keski-Suomen Terveyshyötyarvio, hyödyntävät tekoälyä ja automaatiota mielenterveys- ja kroonisten sairauksien riskien tunnistamisessa, ja tuottavat jo mitattavia terveyshyötyjä.
- Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on pullonkaula laajamittaiselle teknologian käyttöönotolle, sillä nykyjärjestelmä palkitsee sairauksien hoitamisesta ennaltaehkäisyn sijaan.
Lakimuutos avaa tietä riskien varhaiselle tunnistamiselle
Ennakoivassa sosiaali- ja terveydenhuollossa potilaan tietoja analysoidaan, jotta hoidon tarve havaitaan nykyistä aikaisemmin. Sitran Digisote-projektin johtavan asiantuntijan Tuula Tiihosen mukaan suunta on ikääntyvässä Suomessa käytännössä välttämätön, koska se auttaa kohdentamaan ehkäiseviä toimia yksilötasolle. Hänen mukaansa riskien ennakointi esimerkiksi diabeteksessa ja sepelvaltimotaudissa tulee huomattavasti halvemmaksi kuin kallis erikoissairaanhoito myöhemmässä vaiheessa.
Valmisteilla oleva sääntely sallii myös sen, että terveydenhuollon ammattilainen voi ottaa itse yhteyttä potilaaseen, jos data paljastaa merkittäviä sairastumisriskejä. Nykyinen lainsäädäntö ja sen tulkinnat ovat rajoittaneet tätä toimintatapaa, jos hoitosuhdetta ei ole valmiiksi olemassa. Potilaalle jää kuitenkin oikeus kieltää tällaiset yhteydenotot.
Valmistelussa on lisäksi seuraava lakihanke, jossa hoidon tarpeen arviointia vietäisiin pidemmälle tekoälyn ja automaation avulla. Ehdotuksen mukaan arviointi voisi tapahtua kokonaan teknologian avulla, mutta potilaalla säilyisi oikeus saada myös ihmisen tekemä arvio. Tämä esitys on menossa eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä.
Pilotit laajenevat mielenterveydestä kroonisiin sairauksiin
Kanta-Hämeessä kehitetään Sitran rahoituksella MieliReitti-mallia, jonka tarkoitus on tunnistaa nuorten mielenterveysongelmia nykyistä aiemmin. Työkalu hyödyntää nuoren omia tietoja, lähipiirin kuormitustekijöitä sekä tekoälyä tekstiaineiston analysoinnissa, kuten kirjausten poiminnassa. Kun riskipisteitä kertyy riittävästi, terveydenhuollon ammattilainen saa hälytyksen nuoren tilanteen tarkistamiseksi vastaanotolla.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikaisen mukaan järjestelmä toimii tietoturvallisissa ympäristöissä eikä tietoa siirretä ulkopuolisiin palveluihin. Aluksi mallia käytetään niin, että heräte näkyy työntekijälle nuoren tullessa vastaanotolle. Jatkossa toimintamalli voi laajentua siihen, että työntekijä ottaa yhteyttä nuoreen myös oma-aloitteisesti korkeiden riskipisteiden perusteella.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on puolestaan käytetty Terveyshyötyarviota, jonka avulla voidaan tunnistaa potilaita, joilla on korkea riski saada esimerkiksi sydäninfarkti, aivohalvaus tai kuolla. Työkalun kehittäjiin kuuluva yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Kunnamo sanoo, että yhteydenotot ovat saaneet potilailta myönteisen vastaanoton. Hänen mukaansa riskiryhmien kolesteroliarvoja ja verenpainetta on jo onnistuttu parantamaan, ja viiden vuoden aikana voidaan välttää kymmeniä vakavia tapahtumia viiden kunnan alueella.
Rahoitusmalli ratkaisee käyttöönoton laajuuden
Teknologian laajempi käyttöönotto riippuu myös hyvinvointialueiden rahoituksesta, koska säästöpaineissa toimivilla alueilla on rajallisesti varaa uusiin investointeihin. Vaikka ennakoiva hoito voi tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä, alkuvaiheen kehitys- ja käyttöönottokustannukset voivat hidastaa päätöksiä. Sitran mukaan tämä tekee rahoitusmallista keskeisen pullonkaulan uudistukselle.
Tiihosen mukaan nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaa alueita enemmän sairauksien hoitamiseen kuin terveyden ylläpitämiseen. Hänen mukaansa mallia pitäisi muuttaa niin, että toimintakykyä ja terveyttä tukevista toimista palkitaan nykyistä selvemmin. Sitra rahoittaa useita pilotteja, ja suomalaiset hankkeet herättävät sen mukaan myös kansainvälistä kiinnostusta terveysteknologian kehityksessä.
Jos lakimuutokset etenevät ja rahoitusmallia uudistetaan, ennakoivasta sote-toiminnasta voi tulla nykyistä laajempi osa Suomen terveydenhuollon perusrakennetta. Tämä voi vahvistaa kotimaisen terveysteknologian markkinaa sekä lisätä hyvinvointialueiden painetta osoittaa ennaltaehkäisyn taloudelliset hyödyt. Samalla keskustelu tietosuojasta, automaatiosta ja potilaan oikeuksista pysyy alan keskeisenä ehtona.
Kirjoitimme aiemmin kuntien rahoitusjärjestelmän uudistuksesta sote-uudistuksen jälkeen ja siitä, ettei laajempi remontti tuo nopeaa helpotusta talouspaineisiin. Jutussa käsiteltiin parlamentaarisen työryhmän käynnistämistä sekä sitä, että osalla kunnista valtionosuuksien pieneneminen on jo vaikeuttanut lakisääteisten palvelujen järjestämistä ja lisännyt vaatimuksia välittömistä korjauksista.
Viimeisimmät Novo Nordisk uutiset
- Forex
- Crypto