Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander arvioi tiistaina julkaistun inflaatiolukeman ja kuluttajien oman inflaatioarvion välisen eron voivan selittää osan Suomen talouskasvua hidastavasta näkymättömästä jarrusta. Hänen mukaansa kulutus jää vaisuksi, jos kotitaloudet kokevat reaalitulojensa heikkenevän, vaikka toteutunut hintojen nousu on hitaampaa kuin kuluttajien mielikuva. Taustalla vaikuttavat viime kuukausien kovat kokemukset, kuten lainarahan kallistuminen Iranin sodan alettua ja polttoaineen hinnan nousu.
Kohokohdat
- Suomalaisten kokema inflaatio on lähes viisi prosenttia vuodessa, vaikka toteutunut inflaatio on matalampaa, mikä heikentää kulutushalukkuutta.
- Polttoaineen litrahinta ylittää kaksi euroa Iranin sodan ja Hormuzinsalmen öljytankkereiden tilanteen vuoksi, lisäten kotitalouksien menopaineita.
- EKP:n odotetaan nostavan korkoja lievästi tänä vuonna kuluttajien inflaatio-odotusten noustessa, mikä lisää epävarmuutta Suomen talouskasvulle.
Inflaatiokokemuksen ja tilastojen välinen ero
Suomen heikon talouskasvun syitä on jutun mukaan jouduttu osin hakemaan epätavanomaisista selityksistä sen jälkeen, kun Spolander kuvasi syksyllä 2025 kasvua hidastavan jokin tuntematon jarru. Nyt huomio kohdistuu siihen, että suomalaisten kokema hintojen nousuvauhti on selvästi toteutunutta inflaatiota korkeampi. Spolanderin mukaan tämä voi vähentää halua kuluttaa, koska kotitaloudet arvioivat ostovoimansa heikentyvän todellista enemmän.
Ero koetun ja toteutuneen inflaation välillä repesi vuoden 2022 aikana Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja energiakriisin jälkeen. Tuolloin toteutunut inflaatio nousi lähes kymmeneen prosenttiin vuositasolla, ja nopean hintojen nousun kokemus on jäänyt vahvasti kuluttajien mieleen. Tällä hetkellä suomalaisten arvio hintojen nousuvauhdista on lähes viisi prosenttia vuodessa.
Energian kallistuminen ylläpitää varovaisuutta
Viime kuukausien tapahtumat ovat jutun mukaan vahvistaneet tunnetta siitä, että hinnat nousevat edelleen nopeasti. Iranin sota ja Hormuzinsalmen kautta kulkevien öljytankkereiden jumittuminen Persianlahdelle näkyvät jo polttoaineen hinnassa, ja bensalitra maksaa yli kaksi euroa. Samalla lainarahan hinta on hypännyt voimakkaasti, mikä lisää painetta kotitalouksien menoihin.
Nykyinen energian hinnannousu ei kuitenkaan toistaiseksi ole valunut laajasti palveluiden tai tavaroiden hintoihin. Kerrannaisvaikutukset eivät siis vielä näy yleisessä inflaatiossa samalla tavalla kuin kuluttajien omassa kokemuksessa. Tämä ristiriita voi osaltaan hidastaa yksityistä kulutusta ja siten koko talouskasvua Suomessa.
EKP:n korkopolku ja talousennusteen merkitys
Euroopan keskuspankissa uskotaan jutun mukaan, että euroalueen hinnat pysyvät vakaina, jos inflaatio asettuu noin kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Spolanderin mukaan tilanne vaikeutuu, jos kuluttajien inflaatio-odotukset erkanevat tästä hintavakausankkurista. Tällöin keskuspankin olisi kiristettävä rahoitusoloja ja nostettava korkoja odotusten palauttamiseksi.
Markkinoilla odotetaan jo, että EKP nostaa korkoja lievästi vielä tämän vuoden aikana. Korkonäkymä on tärkeä myös Suomen kasvulle, koska se vaikuttaa suoraan kotitalouksien lainanhoitomenoihin ja kulutushalukkuuteen. Valtiovarainministeriön oma arvio tilanteesta sisältyy talousennusteeseen, joka julkistetaan 30. huhtikuuta.
Raportoimme aiemmin maaliskuun inflaatioluvuista, joissa energian kallistuminen nosti kuluttajahintojen nousun 1,3 prosenttiin ja piti kustannuspaineet korkeina. Samassa yhteydessä käsittelimme myös sitä, miten öljyn hinnan nousu ja Lähi-idän kriisin vaikutukset voivat lisätä odotuksia EKP:n uusista koronnostoista sekä heijastua myöhemmin ruoan ja tuontitavaroiden hintoihin.
Viimeisimmät Natural Gas uutiset
- Forex
- Crypto