EVA esittää keskiluokan etuuksien karsimista Suomen julkisen talouden sopeutukseen
Suomen julkisen talouden sopeutustarve nousee kehysriihen alla jälleen politiikan ja talouden keskustelun ytimeen. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA arvioi, että ensi hallituskaudella tarvitaan velkajarrun lisäksi yhteensä 13 miljardin euron sopeutus sekä lisäpuskuria yllättäviin menoihin.
Kohokohdat
- EVA ehdottaa 13 miljardin euron sopeutusta julkiseen talouteen ensi hallituskaudella, selvästi enemmän kuin velkajarrutyöryhmän 8,5–11 miljardin euroa.
- Sopeutus keskittyisi keskiluokan etuuksien leikkaamiseen, eläkkeiden verotuksen kiristämiseen (250 miljoonaa euroa/vuosi) ja eläkeiän nostoon 67 vuoteen vuoteen 2030 mennessä.
- EVA esittää terveydenhuoltoon vakuutuspohjaista mallia ja arvioi, että Suomi voi toimia viidellä sote-alueella ja nykyistä pienemmällä kuntarakenteella kustannuksia hillitäkseen.
EVA:n sopeutuslinja ja esitetyt keinot
YLE:n mukaan elinkeinoelämän rahoittama ajatuspaja EVA tuo ennen kehysriihtä esiin analyysin, jonka mukaan julkista taloutta pitäisi ensi hallituskaudella sopeuttaa 13 miljardilla eurolla velkajarrutyöryhmän esittämän 8,5-11 miljardin euron sijaan. Konsultti Jussi Pyykkösen kirjoittamassa analyysissä perusteluna on se, että kestävyysvajeen paikkaamisen lisäksi tarvitaan neljän miljardin euron liikkumavara ennakoimattomiin menoihin, kuten sodan ja korkotason muutosten vaikutuksiin.
EVA:n mukaan sopeutuksen painopiste siirtyy väistämättä keskiluokkaan, koska matalatuloisilta ei sen arvion mukaan voida enää leikata ja suurituloisten veronkiristykset eivät riittäisi kattamaan kroonista alijäämää. Ajatuspaja esittää keskiluokan etuuksien karsimista, palveluiden omavastuiden kasvattamista, asiakasmaksujen nostamista, korkeakoulujen lukukausimaksuja sekä autoilijoille tietulleja.
Analyysissä merkittävä huomio kohdistuu eläkeläisiin, jotka muodostavat suuren osan keskiluokasta. EVA ehdottaa noin kahden miljardin euron eläkesopeutusta kiristämällä eläkkeiden verotusta noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa ja jäädyttämällä työeläkkeiden indeksikorotukset sekä nostamalla eläkeiän vuoteen 2030 mennessä 67 vuoteen nykyisestä 65 vuodesta.
Vaikutukset hyvinvointipalveluihin ja väestön ikääntymiseen
EVA kytkee sopeutustarpeen erityisesti väestön ikääntymiseen, joka kasvattaa sosiaali- ja terveysmenoja sekä pitkäaikaishoidon tarvetta. Ajatuspajan mukaan yli neljännes julkisen talouden euroista liittyy eläkkeisiin, ja samalla hoitojen hinnat sekä palvelutarve jatkavat nousuaan.
Terveydenhuollossa Pyykkönen ehdottaa vakuutuspohjaista mallia, jota hän kutsuu koko kansan terveysvakuutukseksi. Mallissa julkisen terveydenhuollon kanssa rinnakkaiset järjestelmät, kuten työterveys ja opiskeluterveydenhuolto, korvattaisiin laajemmalla järjestelyllä, jossa myös yksityistä perusterveydenhuoltoa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin Kelan kautta.
EVA arvioi lisäksi, että Suomi tulisi toimeen viidellä sote-alueella ja nykyistä pienemmällä kuntarakenteella. Ajatuspajan mukaan jatkuva hoitosuhde ja palvelutarpeen siirtyminen myöhemmäksi voisivat lieventää valtiovarainministeriönkin esiin nostamaa kestävyysvajetta, jos väestön ikääntymisen kustannuspaineita onnistutaan lykkäämään.
Käsittelimme aiemmin hyvinvointialueiden rahoitusmallin kolmannen vaiheen muutoksia, joilla valtion rahoituksen kohdentumista ja kehitystä on tarkoitus säätää tarkemmin vuoden 2027 alusta. Artikkelissa korostuivat pitkäaikaisdiagnoosien aiempaa laajempi huomiointi, säästökompensaation poisto sekä rahoituksen kehitystä tasaava niin sanottu perälautamalli, joiden arvioitiin vaikuttavan alueiden talouden ennakoitavuuteen ja rahoituksen jakautumiseen.
Viimeisimmät Retirement Policies uutiset
- Forex
- Crypto