Sosten laskelma arvioi sosiaaliturvaleikkausten säästövaikutuksen jäävän vähäiseksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Soste: vähäiset sosiaaliturvasäästöt

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

17.04.2026

Sosten laskelma arvioi sosiaaliturvaleikkausten säästövaikutuksen jäävän vähäiseksi — Vähäiset säästöt sosiaaliturvasta

Suomen julkisen talouden sopeutustoimien vaikutuksista käydään keskustelua aikana, jolloin talous on taantumassa ja kotimainen kysyntä on heikkoa. Sosten laskelman mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset tuovat tällä ja seuraavalla vaalikaudella vain rajallisia nettosäästöjä, koska ne samalla heikentävät verotuloja ja kasvattavat suhdannesidonnaisia menoja.

Kohokohdat

Sosten laskelman mukaan sosiaaliturvaleikkausten suorien säästöjen arvioidaan olevan 13,5 miljardia euroa vuosina 2024–31.
Leikkaukset ajoittuvat taantumaan, mikä pienentää verotuloja ja lisää menoja noin 12,2 miljardilla eurolla, jättäen nettosäästön alle 10 prosenttiin tavoitellusta.
Laskelma arvioi leikkausten nettovaikutuksen julkistalouteen jäävän merkittävästi suunniteltua pienemmäksi sekä tällä että seuraavalla vaalikaudella.

Laskelman mukaan nettosäästö jää pieneksi

Kuten Soste eli Suomen sosiaali- ja terveys ry kertoo laskelmassaan, nykyhallitus on tehnyt sosiaaliturvaan leikkauksia, joista koituvien suorien säästöjen arvioidaan nousevan nimellisesti 13,5 miljardiin euroon vuosina 2024–31. Järjestön mukaan leikkaukset ajoittuvat taantumaan ja heikentävät kysyntää, mikä vähentää verotuloja ja kasvattaa suhdannesidonnaisia menoja noin 12,2 miljardilla eurolla. Tämän vuoksi tavoitelluista säästöistä toteutuu laskelman mukaan vain vajaat 10 prosenttia.

Vaikutus ulottuu yli vaalikausien

Laskelma viittaa siihen, että sosiaaliturvamenojen leikkaaminen ei vahvista julkista taloutta odotetulla tavalla lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan säästöjen vastapainoksi syntyy talouskehityksen kautta menetyksiä, jotka syövät suuren osan suorista hyödyistä. Arvio korostaa erityisesti ajoituksen merkitystä, koska taantumassa tehdyt leikkaukset voivat heikentää kokonaiskysyntää entisestään. Näin vaikutukset näkyvät sekä tällä että seuraavalla vaalikaudella julkisen talouden kannalta odotettua pienempänä nettovaikutuksena.

Käsittelimme aiemmin hallituksen hyvinvointialueiden rahoituslain muutosta, jolla rahoituksen kasvua on tarkoitus hillitä yhteensä 388 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Tuolloin korostuivat erityisesti Helsingin ja Länsi-Uudenmaan suurimmat euromääräiset vaikutukset sekä se, miten rahoitusmallin muutokset voivat heijastua palveluverkkoon ja jatkouudistusten tarpeeseen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?