Suomen perintöasiat nostavat esiin vero-, kiinteistö- ja ennakkoperintöriskejä
Perintöasioiden käytännön ongelmat korostuvat Suomessa tilanteissa, joissa omaisuus ei muutu nopeasti rahaksi ja kuolinpesän velvoitteet alkavat heti kuoleman jälkeen. Erityistä kitkaa aiheuttavat muuttotappioalueiden vaikeasti myytävät kiinteistöt, digitaalinen omaisuus sekä perillisten eriarvoisiksi kokemat ennakkoperinnöt.
Kohokohdat
- Perunkirjoitus on lain mukaan suoritettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, mikä aiheuttaa kiirettä verotuksen ja omaisuuden realisoinnin osalta.
- Asuntojen ja kiinteistöjen laskenut arvo muuttotappioalueilla sekä omistuksen myynti- ja ylläpitokustannukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä kuolinpesälle sekä osakkaille.
- Ennakkoperinnöt ja osin arvopapereiden arvojen heilahtelut kasvattavat perinnönjaon riita- ja verotuksellisia riskejä, etenkin kun omaisuuden lopullinen arvo jää kuolinpäivän arvon alle.
Perunkirjoituksen aikataulu ja yleisimmät riskit
Ylen mukaan Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä sanoo, että monille tulee yllätyksenä, kuinka nopeasti kuolinpesän on hoidettava velvoitteitaan, sillä perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
Perintövero määräytyy perukirjan tietojen perusteella, vaikka omaisuutta ei olisi vielä saatu realisoitua. Asianajaja Ilona Piironen toteaa, että verot maksetaan verottajan aikataulussa, vaikka perinnön muuttaminen varallisuudeksi voi kestää ja aiheuttaa lisäkuluja.
Pelkkä perukirjan toimittaminen ei aina riitä, vaan kuolinpesän veroilmoitus on hoidettava erikseen. Jos pesässä on esimerkiksi vuokrattu asunto, kuolinpesä on verovelvollinen vuokratuloista siihen asti, kunnes pesä jaetaan.
Piironen nostaa esiin myös digitaalisen omaisuuden, kuten kryptovaluutat, joiden löytyminen ja käyttöoikeuksiin pääsy voi olla perillisille vaikeaa. Hänen mukaansa salasanojen ja salausavainten säilyttäminen turvallisesti mutta löydettävästi helpottaa perinnön selvittämistä, ja myös kryptovarat kuuluvat perintöverotuksen piiriin kuolinpäivän arvon mukaan.
Kiinteistöt, yhteisomistus ja ennakkoperinnöt lisäävät riitoja
Muuttotappioalueiden asunnot ja kiinteistöt ovat nyt yksi vaikeimmista käytännön ongelmista, koska niille ei välttämättä löydy ostajaa ja niiden arvo on voinut laskea merkittävästi. Kuoleman jälkeen vastikkeet, sähkölaskut, kiinteistöverot, jätemaksut sekä mahdolliset myynti- ja tyhjennyskulut jäävät kuolinpesän maksettaviksi, ja pahimmillaan osakkaat joutuvat rahoittamaan kuluja itse.Piironen suosittelee käynnistämään kiinteistön myynnin nopeasti. Jos asunnon arvo on hyvin pieni, vaihtoehtona voi olla sen lahjoittamisen selvittäminen asunto-osakeyhtiölle tai kunnalle.
Yhteisomistus, esimerkiksi peritty kesämökki, voi hänen mukaansa johtaa erimielisyyksiin käytöstä, remonteista ja kustannuksista. Jos riita kärjistyy, yhteisomistaja voi hakea tuomioistuimen kautta uskottua miestä myymään kohteen huutokaupalla, minkä vuoksi yhteishallinnasta kannattaa sopia jo perinnönjaon yhteydessä.
Pahimmat riidat liittyvät kuitenkin ennakkoperintöihin, joita voidaan antaa lahjoina tai muina etuina, kuten maksuttomana asumisena vanhempien omistamassa asunnossa. Piironen arvioi, että ennakkoperintö suosii saajaansa usein niin selvästi, että ilman ennakointia se kasvattaa merkittävästi perinnönjaon riitariskiä.
Myös arvopapereiden arvonmuutokset voivat aiheuttaa perillisille tappion tuntua, jos omaisuuden arvo laskee kuolinhetken jälkeen mutta vero maksetaan korkeammasta kuolinpäivän arvosta. Lisäksi perinnöstä voi luopua vain kokonaan, ei osittain, mikä voi monimutkaistaa tilannetta etenkin silloin, kun seuraavina perillisinä ovat alaikäiset lapset.
Olemme aiemmin käsitelleet lainaturvavakuutuksen vaikutusta perintöverotukseen tilanteissa, joissa vakuutuskorvaus on pantattu asuntolainan takaisinmaksuun. Jutussa selvitimme, milloin lainan lyhennykseen käytetty korvaus ei kuulu verotettavaan omaisuuteen ja miten mahdollinen ylimenevä osuus verotetaan edunsaajan asemasta riippuen.
Viimeisimmät Citizen Rights uutiset
- Forex
- Crypto