Suomen ja Ruotsin yrittäjäeläkkeet paljastavat eroja YELin tuotoissa ja uudistuspaineissa
Suomessa yrittäjien eläketurvan kehittäminen on jälleen tarkastelussa, kun vertailu Ruotsiin nostaa esiin eroja maksujen, etuuksien ja rahastoinnin välillä. Eläketurvakeskuksen esimerkkilaskelman mukaan 20 000 euron vuositulolla suomalaiselle yrittäjälle kertyy lakisääteistä kuukausieläkettä enemmän kuin ruotsalaiselle, vaikka Ruotsin mallissa sijoitustuotot voivat kaventaa eroa.
Kohokohdat
- Eläketurvakeskuksen Mika Vidlundin mukaan Suomessa yrittäjän 20 000 euron vuositulolla kertyy noin 23,7 euroa, Ruotsissa noin 15,3 euroa kuukausieläkettä per työvuosi.
- Suomen YEL-järjestelmän valtionosuus on kasvanut noin 600 miljoonaan euroon, mikä kasvattaa uudistuspaineita sekä eläkevarojen rahastoinnin tarvetta.
- Työeläkevakuuttajat Telan Janne Pelkosen mukaan yrittäjäeläkkeiden rahoitusongelmaa ei ratkaista pelkästään maksutuloa kasvattamalla ilman rahastoinnin laajentamista.
Vertailu avaa erot maksujen ja eläkekertymän välillä
Taloustaidon mukaan Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund on laatinut YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan työryhmälle laajan vertailun yrittäjien eläkejärjestelmistä eri maissa ja tarkastellut erityisesti Ruotsin mallia. Vertailussa Suomen järjestelmä näyttäytyy etuusperusteisena mallina, jossa yrittäjä tietää etukäteen paremmin, mitä eläkettä on luvassa, kun taas Ruotsissa järjestelmä on maksuperusteinen ja lopullinen eläke riippuu maksettujen maksujen lisäksi osin sijoitustuotoista.
Suomessa YEL-maksu perustuu arvioituun työtuloon, mikä Vidlundin mukaan jättää liikkumavaraa ja voi johtaa alivakuuttamiseen. Ruotsissa lakisääteinen eläke perustuu suoraan verotettuun tuloon tai ylijäämään, ja yrittäjän pitää ilmoittaa muutoksista verottajalle, jolloin poikkeamia korjataan veronpalautuksella tai jäännösverolla.
Vidlundin laskelmassa vuonna 1960 syntyneelle yrittäjälle 20 000 euron vuositulolla kertyy Suomessa noin 23,7 euroa ja Ruotsissa noin 15,3 euroa kuukausieläkettä yhdeltä työvuodelta. Laskelma ei sisällä Ruotsin rahastoeläkkeen sijoitustuottoja, joiden hyvä kehitys viime vuosina kaventaa maiden välistä eroa.
YEL-uudistuksen paine kasvaa Suomessa
Vaikka järjestelmien tekninen toteutus eroaa, yrittäjien eläketurva jää molemmissa maissa keskimäärin palkansaajia heikommaksi. Vidlundin mukaan tähän vaikuttavat yritystoiminnan laajuus, tulojen vaihtelu sekä se, että moni yrittäjä lykkää eläkeasioihin liittyviä päätöksiä.Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen arvioi, että Suomen YEL-järjestelmä tarvitsee nykyistä suurempia rakenteellisia ratkaisuja. Hänen mukaansa valtionosuuden kasvu noin 600 miljoonaan euroon tekee uudistuksesta merkittävän myös julkisen talouden kannalta, ja eläkevarojen rahastoinnin polun avaamista pitäisi jatkaa.
Pelkonen pitää mahdollisena, että Suomi ottaisi oppia maista, joissa yrittäjän eläkemaksu perustuu todellisiin tuloihin eikä laskennalliseen työtuloon. Hänen mukaansa maksutulon kasvattaminen ilman rahastointia ei kuitenkaan ratkaise rahoitusta pysyvästi, koska korkeammat maksut kasvattavat myöhemmin myös eläkemenot.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen alustavaa sopua YEL-uudistuksesta ennen kehysriiheä. Neuvotellussa mallissa yrittäjät voisivat valita, määräytyvätkö eläkemaksut laskennallisen työtulon vai todellisten ansiotulojen perusteella, ja samalla arvioitiin uudistuksen kasvattavan valtion kustannuksia tulevina vuosina.
Viimeisimmät Reforms uutiset
- Forex
- Crypto