SDP vaatii Orpon hallitukselle eroa taloustavoitteiden epäonnistuttua

SDP vaatii Orpon hallitukselle eroa taloustavoitteiden epäonnistuttua
SDP vaatii hallituksen eroa

Suomen talouslinjasta käyty poliittinen kiista kärjistyy hallituksen viimeisen kehysriihen jälkeen. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman katsoo hallituksen epäonnistuneen työllisyyden, velkaantumisen ja kasvun tavoitteissa niin vakavasti, että pääministeri Petteri Orpon tulisi pyytää eroa.

Kohokohdat

  • SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaatii Orpon hallitukselle eroa, koska hallitus epäonnistui taloustavoitteissaan ja kasvutoimissaan kehysriihessä.
  • Hallituskauden aikana Suomeen on menetetty 80 000 työpaikkaa, velkaantuminen ja alijäämä ovat nousseet koronavuosien tasolle työttömyyden kasvaessa.
  • Lindtmanin mukaan hallitus jatkaa suurituloisia hyödyttäviä veronkevennyksiä ja rahoittaa epäonnistunutta politiikkaansa leikkauksilla sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kehysriihen jälkeen kärjistynyt vaade

Ylen mukaan Lindtman vaatii pääministeri Orpolta eronpyyntöä, koska hallituksella oli hänen mielestään viimeinen mahdollisuus korjata epäonnistunutta talouspolitiikkaansa kehysriihessä. Hänen arvionsa mukaan hallitukselta puuttuvat nyt sekä uskottavat kasvutoimet että kyky kääntää Suomen suuntaa.

Lindtman sanoo, että Suomesta on tulossa menetetty vaalikausi, kun velkaantuminen jatkuu raskaana, työttömyys kasvaa ja kotitalouksien köyhtyminen pitkittyy. Hänen mukaansa hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä taloustavoitteissaan, ja hallituksen vaihto mahdollistaisi korjausliikkeiden ja aitojen kasvutoimien käynnistämisen heti.

SDP:n puheenjohtajan mukaan kehysriihessä päätetyt kasvu- ja työllisyystoimet tulevat liian myöhään ja jäävät vaikutuksiltaan vähäisiksi. Hän arvioi hallituksen toimettomuuden jo maksaneen työpaikkoja ja johtaneen suureen määrään konkursseja, jotka ovat aiheuttaneet pysyvää vahinkoa taloudelle.

Työllisyys, asuntomarkkina ja leikkaukset kritiikin kohteena

Lindtmanin mukaan työttömille olisi tarvittu enemmän mahdollisuuksia ottaa vastaan osa-aikatyötä ja parantaa osaamistaan. Hän nostaa esiin työttömyysetuuden suojaosan palauttamisen sekä opiskelumahdollisuuksien laajentamisen keinoina, joilla työttömien asemaa voisi vahvistaa ennen kasvun elpymistä.

Hänen mukaansa myös asuntomarkkinoiden heikkoon tilanteeseen kohdistetut toimet jäävät vajaiksi. Samalla hallitus pitää Lindtmanin arvion mukaan voimassa suurituloisia ja suuryrityksiä hyödyttäviä veronkevennyksiä, jotka lisäävät Suomen velkaantumista.

Lindtman summaa, että velkaantuminen on kiihtynyt, alijäämä on noussut koronavuosien tasolle ja työttömyys on kasvanut, vaikka hallituksen tavoitteena oli lisätä työllisten määrää merkittävästi. Hän sanoo myös, että vaalikauden aikana on menetetty 80 000 työpaikkaa ja että hallitus on rahoittanut epäonnistunutta talous- ja työllisyyspolitiikkaansa leikkauksilla sosiaali- ja terveyspalveluihin, järjestöihin ja vanhuspalveluihin.

Lindtman näkee hallituksen riihipäätöksissä myös yksittäisiä myönteisiä kohtia, kuten kotitalousvähennyksen nostamisen ja korjausrakentamisen tukemisen. Hänen mukaansa oppositio on pitänyt molempia toimia esillä talouden vauhdittamiseksi.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Orpon hallituksen kehysriihen ratkaisuja ja opposition kovaa kritiikkiä, joka kohdistui erityisesti alijäämän kasvuun, verolinjauksiin sekä sosiaali- ja terveysmenoihin kohdistuviin leikkauksiin. Esillä olivat myös arviot siitä, että kasvutoimet jäävät mittaluokaltaan liian pieniksi suhteessa työllisyyden ja julkisen talouden haasteisiin, vaikka mukana nähtiin myös yksittäisiä helpotuksia kuten kotitalousvähennyksen korotus.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.