Itä-Suomen erityistalousalueen valmistelu etenee, aikataulu ja toteutus jäävät auki

Itä-Suomen erityistalousalueen valmistelu etenee, aikataulu ja toteutus jäävät auki
Erityistalousalue etenee

Hallitus päättää käynnistää erityistalousalueen kokeilulainsäädännön valmistelun Itä-Suomeen, mutta mallin sisältö ja etenemisen aikataulu ovat vielä avoimia. Imatralla ja Kajaanissa linjausta pidetään myönteisenä signaalina alueiden investointien ja elinvoiman vahvistamiseksi.

Kohokohdat

  • Orpon hallitus päätti 19.6. käynnistää Itä-Suomen erityistalousalueen kokeilulainsäädännön valmistelun, mutta alueiden rajaus ja malli ovat vielä auki.
  • Erityistalousalueella tavoitellaan investointeja verohelpotuksilla ja nopeutetulla luvituksella; budjetin yhteydessä lokakuussa odotetaan tarkempaa konkretiaa, toteutus voi venyä 2028:aan.
  • Imatran odotukset liittyvät erityisesti metsä- ja bioteollisuuteen sekä LUT-yliopiston energiaosaamiseen, Kajaanissa datakeskusinvestointien vauhdittamiseen ja työvoiman saatavuuden helpottamiseen.

Valmistelu etenee, mutta käytännön malli puuttuu

YLE:n mukaan Petteri Orpon hallitus päättää keskiviikkona lähteä valmistelemaan erityistalousalueen kokeilulainsäädäntöä, jota Itä-Suomen erityisedustaja Harri Broman tulkitsee merkiksi siitä, että hanke on etenemässä toteutukseen. Broman on esittänyt erityistalousaluetta Imatran seudulle ja Kajaaniin, vaikka hänen mukaansa ei vielä ole varmaa, kohdistuuko kokeilu lopulta juuri näille alueille tai laajeneeko se myöhemmin myös muihin maakuntiin.

Erityistalousalueiden tavoitteena on houkutella investointeja esimerkiksi verohelpotusten ja nopeamman luvituksen avulla. Suomessa tällaista mallia ei ole aiemmin kokeiltu, eikä Itä-Suomen erityistalousalueesta ole vielä tarkkaa sisältöesitystä.

Bromanin mukaan hankkeesta voi olla enemmän konkretiaa tarjolla budjettiriihen aikaan ensi loka-marraskuussa. Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden arvioi kuitenkin, ettei tämän vaalikauden aikana ehditä säätää kokeilun vaatimia lakeja, ja hänen optimistisinkin arvionsa sijoittaa mahdollisen toteutuksen aikaisintaan vuoteen 2028.

Alueet hakevat mallista investointeja ja vetoapua

Imatralla erityistalousalueeseen kohdistuu odotuksia erityisesti siksi, että alueen talous on kärsinyt 2020-luvulla Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista ja rajan sulkeutumisesta. Venäläisturistien virta on pysähtynyt, alueella on nähty suuria irtisanomisia ja kaupungissa on ollut Kaakkois-Suomen korkein työttömyysaste.

Broman arvioi, että Imatra voisi hyötyä uusista investoinneista etenkin metsä- ja bioteollisuudessa. Hän nostaa esiin myös LUT-yliopiston energiaosaamisen vetovoimatekijänä mahdollisille sijoittajille.

Kajaanissa tilanne on vahvempi, koska alueelle on tullut viime aikoina suuria datakeskusinvestointeja. Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalaisen mukaan erityistalousalue voisi vauhdittaa jo käynnissä olevaa myönteistä kehitystä, tukea datakeskusekosysteemin rakentumista ja helpottaa työvoiman sekä pääoman saatavuuteen liittyviä haasteita.

Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen katsoo, että Itä-Suomi tarvitsee valtion vahvempaa tukea geopolitiikan heikentämän taloustilanteen kääntämiseksi. Linjaus nähdään siksi alueilla ennen kaikkea talouspoliittisena avauksena, vaikka sen konkreettiset vaikutukset jäävät vielä valmistelun varaan.

Aiemmassa jutussamme kerroimme Itä-Suomeen suunnitellusta määräaikaisesta erityistalousaluekokeilusta, jonka valmistelu käynnistettiin osana hallituksen itäisen Suomen ohjelmaa. Kävimme läpi, että kokeilun tavoitteena on parantaa rajaseudun investointiedellytyksiä ja luoda malli, jota voidaan myöhemmin laajentaa, ja että suunnitelmissa esillä ovat olleet Imatran seutu ja Kajaani.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.