Etelä-Karjalan hyvinvointialueen lisärahoitushakemus hylättiin, arviointimenettelyn riski kasvaa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Lisärahoitushakemus hylätty Etelä-Karjalassa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Ciaran Ryan

24.04.2026

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen lisärahoitushakemus hylättiin, arviointimenettelyn riski kasvaa — Lisärahoitus hylättiin

Etelä-Karjalan hyvinvointialue kohtaa kasvavan paineen tasapainottaa talouttaan, kun valtion lisärahoitusta ei myönnetä tälle vuodelle. Päätös koskee Ekhvan 87 miljoonan euron hakemusta, ja aluejohdon mukaan ilman lisärahoitusta alijäämien kattaminen ei onnistu.

Kohokohdat

Valtioneuvosto hylkäsi Etelä-Karjalan hyvinvointialue Ekhvan 87 miljoonan euron lisärahoitushakemuksen vuodelle 2024, pitäen nykyistä rahoitusta riittävänä.
Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen arvioi Ekhvan joutuvan arviointimenettelyyn kesällä tai alkusyksystä 2024 tilinpäätöksen vahvistumisen jälkeen.
Mahdollinen arviointimenettely voi siirtää Ekhvan päätösvaltaa ulkopuoliselle arviointiryhmälle, mutta Leskisen mukaan hyvinvointialueiden yhdistäminen ei ole todennäköistä.

Valtion päätös ja alueen seuraavat vaiheet

Ylen mukaan valtioneuvosto hylkää Etelä-Karjalan hyvinvointialue Ekhvan tämän vuoden 87 miljoonan euron lisärahoitushakemuksen. Valtion arvion mukaan alueen nykyinen rahoitus riittää lakisääteisten palvelujen järjestämiseen, mutta Ekhva on tästä eri mieltä.

Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen mukaan ratkaisu ei tule yllätyksenä, vaikka alue pitää sitä vääränä. Valtioneuvosto hylkää Ekhvan lisärahoitushakemuksen myös viime vuonna, ja tämän vuoden huhtikuussa se hylkää lisäksi alueen oikaisuvaatimuksen samasta asiasta.

Leskinen pitää todennäköisenä, että Ekhva joutuu arviointimenettelyyn myöhemmin tänä vuonna. Hänen mukaansa kysymys nousee ajankohtaiseksi kesällä tai alkusyksystä, kun hyvinvointialueen tilinpäätös on vahvistettu.

Rahoitusmalli kiristää painetta Etelä-Karjalassa

Leskisen mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmalli on alueen suurin ongelma. Hänen mukaansa vaihtoehdot ovat käytännössä lisärahoitus tai arviointimenettely, ja tällä hetkellä jälkimmäinen näyttää Etelä-Karjalassa todennäköisemmältä.

Leskinen arvioi, että mahdollinen menettely voi olla kevyempi arviointimenettelyn muoto. Hänen mukaansa toiminta on jo kustannustehokasta ja hyvin järjestettyä, alue on tehnyt merkittäviä sopeutuksia eikä valtio ole tunnistanut sellaisia lisätoimia, joita ei olisi jo käynnistetty.

Arviointimenettelyssä hyvinvointialueen päätösvaltaa siirtyy aluehallitukselta ja aluevaltuustolta valtioneuvoston nimeämälle ulkopuoliselle arviointiryhmälle, johon kuuluu muun muassa ministeriöiden edustajia. Leskisen mukaan tällainen malli voi auttaa alueilla, joilla poliittinen päätöksentekokyky on ollut heikko, mutta hänen arvionsa mukaan Etelä-Karjalassa siitä ei olisi olennaista hyötyä, koska vaikeita päätöksiä on jo pystytty tekemään.

Leskinen pitää myös hyvinvointialueiden yhdistämistä Etelä-Karjalassa epätodennäköisenä. Hänen mukaansa palvelut järjestetään alueella tällä hetkellä selvästi naapurialueita halvemmalla, ja yhdistäminen kasvattaisi kustannuksia.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen kehysriihen säästö- ja kasvulinjauksia, joissa julkista taloutta pyrittiin vahvistamaan leikkauksilla myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Samalla esillä olivat toimet kasvun tukemiseksi, kuten korjausrakentamisen tukeminen ja liikennehankkeet, taustalla heikko talouskasvu, väestön ikääntyminen ja velkapaineet.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?