Suomen hallituksen säästölinja pitää paineen sosiaalimenoissa, Purra kiistää vaalilupauksen leikkausrajasta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Hallitus säästää sosiaalimenoissa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Sholanke Dele

25.04.2026

Suomen hallituksen säästölinja pitää paineen sosiaalimenoissa, Purra kiistää vaalilupauksen leikkausrajasta — Hallitus tiukentaa linjaa

Suomen hallituksen kehysriihen jälkeen keskustelu sosiaaliturvan ja palveluiden leikkauksista jatkuu, kun valtiovarainministeri Riikka Purra puolustaa säästölinjaa julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hän kiistää antaneensa ennen vaaleja lupauksen siitä, ettei pienituloisilta leikata, ja sanoo puolueensa ohjelmien kuvanneen myös sosiaalipuolen sopeutuksia.

Kohokohdat

Hallitus linjaa vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmaan 240 miljoonan euron leikkaukset sote-palveluista sekä 60 miljoonan euron säästöt valtionhallinnosta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra perustelee leikkauslinjaa lähestyvällä 90 prosentin velkasuhteella, korkealla työttömyydellä ja heikolla talouskasvulla.
Säästötoimet kohdistuvat kaikkiin sektoreihin, sisältäen sosiaalihuollon asiakasmaksujen ja terveyskeskusmaksujen korotukset, mutta poikkeusta sosiaalimenoihin ei anneta.

Säästölinjan perustelut ja kiista vaalipuheista

Ylen Ykkösaamussa Purra sanoo, että ennen vaaleja esillä ollut haastattelukatkelma ei sisältänyt vaalilupausta, vaikka sitä on myöhemmin tulkittu sitoumuksena olla leikkaamatta pienituloisilta. Hänen mukaansa perussuomalaisten talouspoliittisissa ohjelmissa on jo ennen vaaleja kuvattu sosiaaliturvaleikkauksia, ja hän korostaa sitoutuneensa valtiovarainministeriön määrittelemiin sopeutuslukuihin.

Purra sanoo, että hallitus on tällä vaalikaudella painottanut säästöjä toissijaisiin menoihin, mutta sosiaaliturvaa tai sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei hänen mukaansa voida jättää kokonaan sopeutusten ulkopuolelle. Hän ei kuitenkaan vastaa tarkemmin siihen, mikä hänen aiemman lausuntonsa mukaan ei ollut perussuomalaisille hyväksyttävää.

Ministerin mukaan säästötoimia on kohdistettu käytännössä kaikille sektoreille. Hän nostaa esiin sosiaalihuollon asiakasmaksujen korotukset ja terveyskeskusmaksut sekä sanoo, että hallitus antaa näihin raamit, vaikka päätösvaltaa on myös hyvinvointialueilla.

Velka, menoleikkaukset ja vaikutukset hyvinvointivaltioon

Purra perustelee hallituksen linjaa julkisen talouden vaikealla tilanteella. Hänen mukaansa velkasuhde lähestyy 90 prosenttia, samalla kun Suomea rasittavat ulkoiset shokit, korkea työttömyys, heikko talouskasvu ja väestön ikääntyminen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus sopii tällä viikolla kehysriihessä vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta, johon sisältyy lisää leikkauksia. Sovittuihin toimiin kuuluu 240 miljoonan euron leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista sekä 60 miljoonan euron säästöt valtionhallinnosta.

Purra sanoo sosiaalivaltion paisuneen liikaa ja arvioi, että valtio rahoittaa liikaa tukia ja palveluita. Hänen mukaansa eläkkeet, sosiaaliturva, sote-menot ja puolustus vievät niin suuren osan julkisista menoista, että opposition vaatimus niiden säästösuojasta ei ole realistinen.

Keskustelussa hän liittää osan turvallisuusuhista ulkomaalaisväestöön ja sanoo hallituksen torjuvan muun muassa katujengeihin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja alueelliseen eriytymiseen liittyviä ongelmia. Samalla hän katsoo, ettei hyvinvointivaltion supistaminen automaattisesti heikennä naisten asemaa tai johda siihen, että naiset jäisivät kotiin hoitamaan läheisiään.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Orpon hallituksen kehysriihen säästölinjaa ja julkisen talouden sopeutusta, jossa leikkauksia kohdistettiin valtionhallintoon sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin velkaantumisen ja heikon kasvun paineissa. Samalla tarkastelimme, miten hallitus pyrki tukemaan kasvua verotuksen ja tukien muutoksilla, kuten kotitalousvähennyksen korotuksella ja korjausrakentamisen tuella. Taustaksi nostimme myös väestön ikääntymisen ja geopoliittisten jännitteiden vaikutuksen menopaineisiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?